Tiedenaisia - Suomalaisia tutkimuksen ytimessä

Tiesitkö, että yksi maailman johtavia terrorismin tutkijoita on suomalainen nainen, kirjatai että avaruussäätutkimuksessa kärkiosaaminen on suomalaisnaisella?

Nämä ja kolmetoista muuta todella mielenkiintoista tarinaa menestyneistä suomalaisista naistutkijoista löytyvät Riitta Korhosen, Helen Partin ja Riitta Saarisen kirjoittamasta Tiedenaisia-kirjasta. Valokuvaaja Liisa Takalan ikuistamat henkilökuvat sekä kirjassa esiteltyjen henkilöiden omista kotialbumeistaan teokseen luovuttamat kuvat täydentävät erinomaisesti kirjan toimittajien laatimia henkilökuvia. Toimittajat ovat onnistuneet tasapainoisen kokonaisuuden laadinnassa. Ainoastaan muutamien kappaleiden alussa olevat erilliset lihavoidut sanat häiritsevät lukunautintoa.

Kirjaan valikoituneet naiset edustavat hyvin erilaisia tieteenaloja. He ovat nousseet omien tieteenalojensa huipulle kovin poikkeavista lähtökohdista ja vaihtelevia opiskelu- ja työuria pitkin. Henkilöiden työ- ja henkilöhistoriat ovat, ainakin eräänlainen, osoitus suomalaisen koulujärjestelmän toimivuudesta. Perhetaustasta riippumatta kaikilla on ollut tasapuolinen mahdollisuus edetä opiskelu- ja työ­urallaan. Yhteinen nimittäjä kaikille naisille on sinnikkyys ja intohimo omaan tieteenalaansa. Pelkästään tuurilla ei tiedemaailman huipulle päästä. Tarinoissa naiset kertovat omista innostajistaan, motivaation lähteistään sekä myös harrastuksistaan. Tiedenaisten osalta oman hyvin mielenkiintoisen lisänsä kaikkiin tarinoihin tuo perhe-elämän yhdistäminen opiskeluun ja työhön. Naisille se on hyvin todennäköisesti miehiä haasteellisempaa. 

Kirjan tekijät eivät kerro, miten haastatellut viisitoista tiedenaista ovat kirjaan valikoituneet. Jonkinlaista karsintaa on varmasti jouduttu tekemään, sillä monilta muiltakin tieteenaloilta löytyy maail­manlaajuisesti arvostettuja suomalaisia tiedenaisia. Tämä ei luonnollisesti mitenkään himmennä haastatelluista henkilöistä laadittuja tarinoita. Ehkäpä kirjoittajat kaavailevat jo jatko-osaa menestyneistä suomalaisista tiedenaisista. •

Teksti: Erno Järvinen

 

 

Ympäristöpakolaisia

Maja Lunden romaanissa Sininen käsitellään ilmaston lämpenemisen seurauksia. kansiTarina kulkee kahdessa tasossa. Etelä-Euroopan kuivuuden ja vesipulan ajamina pakolaisaallot siirtyvät kohti pohjoista 2040-luvulla.kansi2

Kotikaupunkinsa tulipalossa vaimonsa ja poikansa kadottanut David päätyy tyttärensä kanssa pakolaisleirille. Sateita odottaessaan he löytävät kuivuneesta kanavasta veneen, jota alkavat varustaa matkaan kohti pohjoista. Vene on päätynyt etelään meidän ajassamme norjalaisen luontoaktivisti Signen kostoretkellä hänen etsiessään nuoruuden rakkauttaan. Heidän tiensä ovat eronneet nuorena miehen ryhdyttyä myymään pohjoisen luonnonvaroja.

Jää lukijan pääteltäväksi, pääsevätkö vesipakolaiset matkaan ja saiko Signe kostonsa.

Tulevaisuusdystopian aikaperspektiivi on hätkähdyttävän lyhyt. Nykyäänkin maailman pakolaisleirit täyttyvät ympäristöpakolaisista, kun elinolosuhteet käyvät mahdottomiksi. Pian se voi koskea myös meitä täällä Pohjolassa.

Sininen on toinen osa Ilmastokvartettia. Sarjan ensimmäinen osa Mehiläisten historia ilmestyi suomeksi 2016. Kristiina Huttusen suomentama romaani on Tammen kustantama. •

TEKSTI: SARI AUTIO

Teos on saatavilla painettuna, äänikirjana ja e-kirjana.

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.