granholm

Metsäneuvos Heikki Granholmin mukaan myös hiljattain päivitetty Suomen kansallinen metsästrategia 2025 kytkeytyy läheisesti kansainväliseen ja EU:n metsäpolitiikkaan.

 

Kohti kestävää kansainvälistä metsätaloutta

EU-puheenjohtajuuskausi antaa Suomelle avainaseman edistää hankkeita, jotka luovat yhä paremmat raamit niin EU:n sisäiselle kuin kansainvälisellekin metsäpolitiikalle. Suuri edistysaskel olisi saada sysättyä Euroopan metsäsopimuksen neuvottelut jälleen liikkeelle.

Heinäkuussa alkanut Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on teettänyt lisätöitä maa- ja metsätalousministeriön virkamiehille. Suunnittelu- ja valmistelutehtävien määrä on kasvanut ja kanssakäymisen intensiteetti eurooppalaisten kollegojen ja virkamiesten kanssa kasvanut. 

– Kun Brysselin-matkat kestivät aikaisemmin päivän, valmistelevat keskustelut, työryhmäkokoukset ja jälkityöt venyttävät matkat puheenjohtajuuskaudella lähes kolmipäiväisiksi. Ministeriömme toimialaan kuuluvia työryhmiä on kymmeniä. Kyse on innostavasta tiimityöstä, mutta omatunto tuppaa olemaan koko ajan huono, sillä normityötkin pitäisi ehtiä hoitaa, kertoo metsäneuvos Heikki Granholm, joka työskentelee ministeriön luonnonvaraosaston luonnonvara- ja vesitalousyksikössä.

Menossa on Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana, ja vetovastuu jatkuu joulukuun loppuun asti. Puolivuotinen puheenjohtajuus on joskus herättänyt epäilyjä tehokkuudesta, mutta Granholmin mielestä kiertävä puheenjohtajuus puoltaa paikkaansa.

– Kun eri jäsenmaat ovat vuorollaan puikoissa, kansallinen omistajuus ”Brysselin asioita” kohtaan kasvaa. Tapa lisää myös jäsenmaiden osaamista EU-asioissa, Granholm katsoo.

Lisää sitovuutta 

Suomen puheenjohtajuuskaudella tavoitteena on edistää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, joka toisi globaalia ennakoitavuutta ja sitovuutta esimerkiksi metsien kestävään hoitoon, käyttöön ja suojeluun. 

– Meillä on ilmastosopimuksia ja useita muita kansainvälisiä sopimuksia, mutta suuri edistysaskel olisi jo alueellisen Euroopan metsäsopimuksen aikaansaaminen. Asia on puheenjohtajakaudella kulminaatiopisteessä, ja Suomi pyrkii saamaan neuvottelut uudelleen käyntiin.

Euroopan metsäsopimusta on yritetty saada aikaan yli kymmenen vuoden ajan. Neuvottelut lopahtivat aikanaan kiistaan siitä, minkä YK:n toimielimen alle sopimus kuuluisi. Viime vuoden lopulla Euroopan metsäministerit siirsivät asian YK:n Euroopan talouskomission UNECEn alaisuuteen siten, että myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO voisi osallistua mahdollisen sopimuksen toimeenpanoon.

– Puheenjohtajakaudella haluamme saada viimeisteltyä vähintäänkin EU:n omat yksityiskohtaiset kannat sääntöpohjaiseen järjestelmään. Toivottavasti saamme aikaiseksi myös neuvottelutuloksen, jonka pohjalta varsinaiset sopimusneuvottelut käynnistyisivät vuoden 2020 alkupuolella. Jos saamme sopimukseen tässä vaiheessa mukaan 50 maata, sopimuksen  kattavuuden piirissä olisi noin 25 prosenttia maailman metsäpinta-alasta. Se olisi merkittävä asia ja hyvä lähtö­kohta kansainvälisenkin tason keskusteluille.

Amazon koskee myös Eurooppaa

Euroopan komissio antoi heinäkuussa tiedonannon, joka luo uuden kansainvälisen toimintakehyksen metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Suomi ohjaa seuraavat kuukaudet valmistelutyötä, jossa jäsenmaat laativat aiheesta päätelmänsä ja antavat poliittiset suosituksensa kestävän metsätalouden aikaansaamiseksi ja metsäkadon ehkäisemiseksi.

– Tämä liittyy myös polttavaan ajankohtaiseen asiaan, Amazonin metsäpaloihin. Alueella poltetaan metsiä, jotta voitaisiin raivata alaa maataloustuotantoon. Metsäkato on maailmanlaajuinen ongelma: se koskee ilmastoa, kauppapolitiikkaa, maaseudun kehitystä ja useita muita sektoreita. Etsimme keinoja, joilla varmistetaan, etteivät Eurooppaan tulevat tuotteet olisi aiheuttaneet metsäkatoa.  

Laskenta tehostaa hiilinielujen ylläpitoa

Suomen puheenjohtajuuskaudella samanaikaisesti intensiivisessä valmisteluvaiheessa ovat niin kansainvälinen, EU:n kuin kansallinenkin ilmastopolitiikka. Erityisen paljon maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä sekä sen läheistä yhteistyökumppania Luonnonvarakeskusta (Luke) työllistävät näinä aikoina ilmastopolitiikan valmistelutyöt, kuten metsien hiilinielun vertailutason laskentaan liittyvät tehtävät. Laskentaa edellytti joulukuussa 2017 neuvoteltu EU:n LULUCF-asetus, joka vaati arvioita niin Suomen kuin muidenkin EU-maiden metsien hiilinielutasosta vuosina 2021–2025.  

Työssä asetetaan vertailutasoluku, joka pohjautuu vuosien 2000–2009 metsänhoidon käytäntöihin ja johon metsien hiilinielun kokoa verrataan vuosina 2021–2025. Kaikki EU-maat lähettivät vertailutasoesityksensä komissiolle viime vuoden lopussa, mutta työ jatkuu vielä. Jäsenmaiden tulee toimittaa tarkennukset sisältävä vertailutasoraportti komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä. Komissio vahvistaa lopulliset vertailutasot vuonna 2020. 

– Saimme Lukelta kesällä tarkennetun välilaskelman, jonka mukaan hakkuut asettuvat hieman yli 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Vastaavasti metsien nettonielu olisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Lukua on julkisuudessa pidetty korkeana, ja tarkennuslaskelmat ovat vielä kesken. Käytännön metsätalouden harjoittamiseen laskelmat eivät vaikuta, sillä asetus ei koske yksittäisiä metsänomistajia tai teollisuutta vaan valtiota, Granholm muistuttaa. •

LULUCF-asetus koskee koko maankäyttösektoria

  • EU:n LULUCF-asetus linkittää maankäyttösektorin EU:n laajempaan ilmastopolitiikan kokonaisuuteen
  • Asetus antaa kriteerit sille, miten nielut sekä maankäytöstä ja metsien käytöstä aiheutuneet päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa
  • Luonnonvarakeskus (Luke) laati viime vuoden lopulla maa- ja metsätalousministeriön toimeksi-annosta asetuksen edellyttämän metsien vertailutasolaskelman
  • Suomen metsien toteutuvaa hiilinielutasoa kaudella 2021–2025 verrataan metsien vertailutasoon
  • Luken arvion mukaan Suomen metsien hiilinielun vertailutaso kaudelle 2021–2025 on puutuotteiden kanssa -34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvi-valenttia (CO2-ekv) vuodessa ja ilman puutuotteita -27.88 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä alustavat laskelmat päivitetään vuoden 2019 loppuun mennessä.
  • EU:n tavoitteena on, että koko maankäyttösektorin laskennallinen hiilinielu on kaudella 2021–2030 vähintään yhtä suuri kuin sektorin laskennalliset päästöt
  • Suomelle on myönnetty hyvin metsäisenä maana enintään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjousto, jonka avulla se voi tarvittaessa lopuksi kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. Lisäksi Suomella on käytettävissä metsäjousto, joka on 44 miljoonaa hiilidioksiditonnia kaudella 2021–2030.
 

Teksti ja kuva: Liisa Joensuu

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.