augusta

Augusta selviää karikoistakin

Tvärminnen tutkimusasema sai lahjoituksena katamaraanin. Tutkimuskoordinaattori Joanna Norkko uskoo veneen tehostavan merkittävästi asemalla tehtävää tutkimusta.

Vuorineuvoksen syntymäpäivistä käynnistynyt rahoituskampanja tuotti 1,9 miljoonaa euroa Itämeren tutkimuksen käyttöön. 70 vuotta täyttänyt Stig Gustavson toivoi, että syntymäpäivälahjat ohjattaisiin Itämeren tutkimusta tukevaan rahastoon. Rahoilla hankittiin Tvärminnen tutkimusasemalle alumiinirunkoinen katamaraanialus Augusta. Käyttäjiksi toivotaan tutkijoita laajalti eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. 

– Augusta on tutkimusaseman oman väen suunnittelema ja näin rannikkovesien tutkimukseen räätälöity, Joanna Norkko kertoo. 18-metrinen, alumiinirunkoinen alus rakennettiin Kokkolassa.

Tutkimuskoordinaattori Joanna Norkko
joanna

Runkotyypiksi valittiin katamariini osin siksi, että kaksirunkoisen aluksen syväys on pieni. Alus tarvitsee alleen vettä vain puolitoista metriä, mikä helpottaa operointia rannikon matalilla ja karikkoisilla vesillä. Kaksirunkoinen ratkaisu tarjoaa samalla leveyttä, mikä lisää työskentelytilaa aluksella.  

Kevyen alumiinirungon ansiosta alus saavuttaa yli 20 solmun nopeuden suhteellisen pienellä moottoriteholla. 

– Tämäkin oli tärkeää, koska isommilla moottoreilla varustettujen alusten käyttö olisi edellyttänyt suurempaa miehistöä, Norkko toteaa. 

Veneessä on viisi nostolaitetta, joista järein pystyy käsittelemään yli tuhatkiloisia kuormia. Norkon mukaan nostovoima tuleekin tosi tarpeeseen, koska vesillä pitää voida käsitellä hallitusti aiempaa raskaampia ja usein myös kalliimpia laitekuormia. 

Esimerkkinä Norkko kertoo pohjanäytteistä, joita voidaan kerätä isompien välineiden ansiosta nyt aiempaa laajemmalta alalta. Näytteenottoalueen pinta-alan kasvu lisää suoraan otoksen luotettavuutta.

Kuormaa voi kertyä myös siksi, että yhdessä mereen laskettavassa häkissä voi olla monia eri instrumentteja. Lastissa on usein kiinni myös varsin paljon rahaa. 

– Järeämmät nostolaitteet ja paremmat työskentelytilat kannella vähentävät samalla kalliiden tutkimuslaitteiden hukkaamisen riskiä.  

Illaksi kotiin

Aluksella ei ole varsinaisia hyttitiloja, käyttökonseptina on Norkon mukaan ”illaksi kotiin”. Ohjaamon alla sijaitsee kuitenkin laboratoriotila, johon liittyy pieni vetokaappi myrkyllisten näytteiden käsittelyä varten. Varustukseen kuuluu lisäksi jääkaappi, pakastin ja pieni koetila, jonka lämpötilaa voidaan säätää. Laboratoriotilan edessä on pöytä tietokoneita sekä muita sähkölaitteita varten. 

– Varustus mahdollistaa joidenkin kokeiden tekemisen jo vesillä, mikä ei ollut aiemmin mahdollista. 

Tutkimuslaitteita ajatellen kiinteä varustelu on kuitenkin haluttu pitää mahdollisimman riisuttuna. Veneen työskentelytiloista on saatu näin avoin alusta erilaisille tutkimusryhmille. 

– Tilaa ei haluttu täyttää kiinteällä varustuksella, koska kokemus on osoittanut, että tutkijat haluavat hyvin usein tuoda mukanaan omia välineitään.  

Vieraat tervetulleita

Norkko toivoo katamaraanin palvelevan jatkossa hyvinkin monenlaisia tutkijoita. Tvärminnen perustava ajatus on palvella periaatteessa kaikkia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, jotka tekevät relevantiksi todennettua tutkimusta. Noin kolmasosa tutkijoista tulee Suomen ulkopuolelta. 

– Näin on ollut aseman perustamisesta, eli vuodesta 1902 lähtien. 

Suomesta asemalla on vieraillut tutkijoita lähes kaikista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Viimeksi mainituista Norkon listalla ovat mukana SYKE, Luke, Metsähallitus, GTK ja Ilmatieteen laitos. 

– Toivomme nyt myös uusia avauksia esimerkiksi fyysikkojen kanssa.  

Konseptina on, että vierailijat maksavat majoituksestaan sekä aseman fasiliteettien hyödyntämisestä. Norkon mukaan tulijoitten liian suuri määrä ei ole koskaan ollut asemalle ongelma, vieraita haluttaisiin nykyistä enemmänkin. 

Tvärminne tarjoaa Norkon mukaan hyvän ympäristön muun muassa meren pohjan erilaisten habitaattien tutkimukseen. Alueella onkin toteutettu Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa selvitettiin diversiteetin, hapenkulutuksen ja biologisen perustuotannon yhteyttä erilaisissa elinympäristöissä. 

– Tutkimuksessa rakennettiin kuvaa merenpohjan hengityksestä ja siitä, kuinka meri toimii rannikon monissa erilaisissa elinympäristöissä. 

Nyt asemalla on menossa kaksi omaa EU-rahaan tukeutuvaa hanketta, joiden toivotaan tuovan  ulkomaisia tutkijoita Tvärminneen. 

– EU maksaa näissä hankkeissa vierailevien tutkijoiden matkat, majoituksen ja täällä tehtävän tutkimuksen. 

Teksti ja kuvat Heikki Jaakkola

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.