palkka

Työstä palkkaa

Useimmille palkka on se tärkein syy tehdä työtä. Palkan suuruus määräytyy noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen tai työntekijän oman työsopimuksen perusteella. Palkkoihin liittyvistä perusasioista on syytä olla selvillä.

Aika- vai suoritepalkka?

Aikaperusteisista palkkaustavoista tavallisimpia ovat kuukausi- ja tuntipalkka. Urakka- ja palkkiopalkat ovat puolestaan suoritepalkkoja. Niitä voidaan myös yhdistellä vaikka niin, että aikapalkan lisäksi voi saada työn tulokseen perustuvia provisioita. Käytössä on myös erilaisia kannustus- ja tulospalkkioita, joilla palkitaan tulostavoitteiden saavuttamisesta tai hyvästä tuottavuuden kehityksestä.

Kuinka paljon palkkaa kuuluu saada?

Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa, mutta ammattiliitot ovat sopineet monille eri aloille työehtosopimuksissa vähimmäispalkat tai noudatettavat palkkataulukot euroineen. Niitä paremmista palkoista saa toki sopia. Yksityisellä sektorilla ylemmille toimihenkilöille maksetaan ns. markkinapalkkoja, eli työntekijä joutuu työtä hakiessaan hinnoittelemaan itse itsensä. Apua tähän palkkatoivomuksen esittämiseen saa Loimun palkkaneuvonnasta.

Tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa?

Julkisella sektorilla ja osin myös yksityisissä yrityksissä on käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä. Niissä palkka muodostuu kahdesta eri osasta eli tehtäväkohtaisesta- ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan ja henkilökohtainen palkanosa taas voi olla monien henkilökohtaisten taitojen ja kokemuksen yhdistelmä. Näiden palkanosien keskinäinen suhde voi vaihdella suurestikin.  

Milloin palkka nousee?

Vaikka palkankorotukset eivät ole mitenkään lakisääteisiä, olemme tottuneet siihen, että palkat nousevat vuosittain ainakin ammattijärjestöjen neuvottelemien yleiskorotusten verran. Eri alojen palkankorotusten määrä voi vaihdella jonkin verran, mutta yleensä korotuksissa noudatetaan samansuuntaista linjaa. Koska korotuksista sovitaan virka- ja työehtosopimuksissa, ei ns. sopimuksettomilla aloilla ole pakko niitä noudattaa. Kokemuksen ja osaamisen kasvaessa työnantajat yleensä antavat henkilökohtaisia palkankorotuksia. Usein niitä joutuu kuitenkin itse esittämään.

Palkkausjärjestelmissä puolestaan on omat mekanisminsa: kun työntekijän tehtävän sisältö muuttuu vaikkapa vaativammaksi, kuuluu tehdä vaativuuteen perustuvan palkanosan tarkistus. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan tietyin väliajoin, jolloin myös henkilökohtainen palkanosa voi nousta, jos tehtävästä suoriutuminen on parantunut. Järjestelmään mahdollisesti kuuluvat palvelusvuosilisät voivat myös nostaa palkkaa.

Saako samasta työstä samaa palkkaa?

Laissa ei suoraan edellytetä samapalkkaisuutta, mutta yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Syrjinnällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta toista vertailukelpoisessa tilanteessa. Myös työsopimuslaki kieltää työnantajaa kohtelemasta työntekijöitä syrjivästi. Tasa-arvolaki kieltää sukupuolten välisen syrjinnän. Sen mukaan työnantajan menettely on syrjivää, jos hän palkkaehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu sukupuolensa vuoksi palkkauksellisesti huonompaan asemaan.

Työsuhteen laatu (vakituinen/määräaikainen tai sijaisuus) ei myöskään saa aiheuttaa sitä, että palkka olisi pienempi kuin samaa työtä tekevillä vakituisilla tai kokoaikaisilla. Sen sijaan osaaminen ja kokemuksen vähyys saavat vaikuttaa palkan määrään. Myös käytössä oleva palkkausjärjestelmä mahdollistaa sen, että samaa työtä tekevien kokonaispalkka voi muodostua erisuureksi, kunhan työnantaja noudattaa järjestelmää ja sen arviointikriteereitä yhdenvertaisesti kaikkiin työntekijöihin.  

Saanko tietää, paljonko työtoveri saa palkkaa?

Yksityisten yritysten maksamat palkat eivät ole julkisia eikä työnantajan tarvitse niitä ilmoittaa muulloin kuin tasa-arvolain edellyttämissä tapauksissa. Siksi Loimunkin työmarkkinatutkimuksellaan keräämät palkkatiedot ovat hyvin tärkeitä palkkaedunvalvonnan toteuttamiseksi. Julkisella sektorilla, muun muassa valtiolla, kunnissa ja kuntayhtymissä, henkilöstön palkat ovat julkisia. Tietoja, joita voi saada, ovat tehtäväkohtainen palkka, kokemuslisät, henkilökohtainen lisä, tulospalkkio, erilaiset lisät ja palkkiot sekä kokonaispalkka. 

Palkkasyrjintää ei pidä hyväksyä!

Jos epäilet kohdallasi palkkasyrjintää, kannattaa olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen tai Loimun edunvalvontatiimiin. Työnantajalta pyydetään palkkaselvitystä, jos on aihetta olettaa, että työnantaja maksaa alempaa palkkaa kuin samaa tai samanarvoista työtä tekevälle tai toista sukupuolta olevalle työntekijälle ilman hyväksyttävää perustetta. Viime kädessä työnantaja voidaan oikeudessa tuomita maksamaan hyvitystä ja tasa-arvolautakunta voi tarvittaessa kieltää työnantajaa sakon uhalla jatkamasta syrjivää palkkausta. Myös yhdenvertaisuuslain perusteella voidaan palkkasyrjintään syyllistynyt työnantaja velvoittaa maksamaan hyvitystä syrjitylle.  

Jäikö palkka saamatta?

Älä jää odottelemaan maksamatta jäänyttä palkkaa tai korvauksia, vaan käänny ensi tilassa Loimun edunvalvonnan puoleen tilanteen selvittämiseksi. Aikaa kuitenkin on, sillä työsuhteen kestäessä maksamatta olevaa palkkaa on vaadittava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen erääntymisestä. Jos työsuhde on päättynyt, niin palkkasaatava vanhenee kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymispäivästä. Tämän vanhenemisajan katkaisee vain kanne tuomioistuimessa. 

Palkkaturvasta voi hakea saamatta jäänyttä riidatonta palkkaa ja muita palkkaukseen liittyviä korvauksia silloin kun työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvassa määräaika hakemuksen tekemiselle on lyhyt eli vain kolme kuukautta siitä, kun palkka jäi tulematta. Palkkaturvaa hoitaa TE-keskus.

Sekä valtion että kunnan virkamiehen on vaadittava palkkasaatavaa oikaisumenettelyllä kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jolloin palkkasaatava erääntyi. 

Teksti: Arja Varis Edunvalvontapäällikkö, Loimu

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.