Valokeila 2/3

jäät

Jäidenlähtö Salon keskustan läpi virtaavassa Uskelanjoessa 2010. Alueella on viime vuosina tehty paljon toimenpiteitä jääpatovaaran vähentämiseksi.

 

Ilmastonmuutos ja tulvat

Suomessa lumella on merkittävä rooli tulvien muodostumisessa. Ilmastonmuutos vähentää lunta monin paikoin, mutta ei kaikkialla. Jossain päin maata tulvariski lisääntyy, toisaalla se vähenee.

Lumen sulamisen aiheuttamat kevättulvat vähentyvät etelässä ja sadannan lisääntymisen aiheuttamat talvitulvat yleistyvät suurissa vesistöissä, kuten Saimaassa, Kymijoessa ja Kokemäenjoessa. Rankkasateiden arvioitu kasvu lisää joidenkin pienten vesistöjen tulvia ja kaupunkien hulevesitulvia, ennakoi hydrologi Noora Veijalainen.

Noora Veijalaisen mukaan tulvien ennakointi vaikeutuu, sillä vuodenajat eivät ole enää niin selkeitä.
noora

Hän työskentelee vesistömallinnuksen ja ilmastonmuutoksen vesistövaikutusten arvioinnin parissa Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallit-ryhmässä. Operatiivisten tulvaennusteiden mallia käytetään myös ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten arviointiin.

– Vaikka talvet leudontuvat, pohjoisimmassa Suomessa lumentulo voi vielä pitkään olla runsasta talven sateisuuden lisääntyessä. Lämpötilan noususta huolimatta lumipeite saattaa jopa kasvaa siellä, missä edelleenkin ollaan pakkasen puolella. Se voi lisätä kevättulvia, Veijalainen sanoo.

– Vuosisadan loppupuolella lumi alkaa pohjoisessakin vähentyä ja kevättulvat pienentyä. Tosin eri skenaariot eroavat valtavasti riippuen siitä, miten ilmastonmuutosta onnistutaan hillitsemään. Vuosien välinen vaihtelukin lisääntyy.

Ennustettavuus heikkenee

Perinteisiä hankalasti ennakoitavia jääpatotulvia esiintyy jäiden lähtiessä. Niiden pitäisi periaatteessa vähentyä keskilämpötilan nousun heikentäessä jäitä.

– Se ei tietenkään tapahdu suoraviivaisesti. Lapissa on tänä vuonna ollut leuto talvi. Siksi hauraan kohvajään osuus on teräsjäähän verrattuna suuri, eikä koneilla ole päästy tekemään jääpatoja torjuvia sahauksia.

Hyydetulvat puolestaan lisääntyvät. Niitä syntyy tilanteessa, jossa joessa ei ole lauhan alkutalven takia jääkantta ja virtaamat ovat suuria. Sitten tulee kova pakkasjakso.

– Jos joen pintavesi ei pääse virtauksen takia jäätymään, se alijäähtyy ja muodostuu kiteitä, jotka tarttuvat pohjaan tai rakenteisiin ja padottavat jokea. Kymijoessa on lähes joka vuosi hyydepatoja. Ne ovat jo lisääntyneet ja niiden oletetaan lisääntyvän sekä siirtyvän entistä pohjoisemmaksi.

Tulvasäännöstelyä pitää päivittää

Vesistöjen säännöstelyohjeita päivitetään parhaillaan. Järviä tai tulva-altaita ei kannata jatkossa joka kevät juoksuttaa matalalle odottamaan kevättulvia, sillä lunta ei aina ole tai se on jo sulanut. 

– Muuttuva tilanne ei tee tulvasuojelualtaita ja muita säännöstelymekanismeja tarpeettomiksi. Niiden operointiin tarvitaan kuitenkin pientä päivitystä. Ne eivät myöskään ole yhtä tehokkaita talvitulvien torjunnassa kuin kevättulvien hillitsemisessä, mihin ne on aikoinaan tehty.

– Talvella on tiedetty, että kevättulva tulee joka tapauksessa. Sen kokoakin on voitu arvioida lumen vesiarvon avulla. Talvitulvien ennustaminen on vaikeampaa, sillä syksyllä ei voi tietää, tuleeko märkä vai kuiva talvi, eikä siihen voi siten varautua juoksutuksin, Veijalainen kuvaa.

– Voimatalous voi jopa hyötyä, sillä virtaamat lisääntyvät keskimäärin muutamilla prosenteilla talvella, jolloin energiankulutuskin on suurinta. Toki energiamarkkinoiden muutos saattaa sekin vaikuttaa energian talvihintaan.

Lue seuraavaksi Valokeila 3/3 tästä.

Teksti: Jussi-Pekka Aukia Kuvat: Motopark/Wikimedia, Noora Veijalainen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.