Kun koronakriisi on ohisydän

Koronakriisin aiheuttama suuri muutos nostaa ihmisessä esiin uusia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja.

Muutoksessa on kyse uudesta ja epävarmasta tilanteesta, joka tuottaa turvattomuutta. Työelämässä muutokset tapahtuvat usein suunnitellusti. Niillä on alku ja loppu. Koronakriisissä näin ei ole. 

Viruksen ohella yt-neuvottelut, lomautukset ja yritysten huono tilanne lisäävät epävarmuutta. Mieli ja keho ovat hälytystilassa. Vaikka kriisi innoittaa joitakin ihmisiä innovaatioihin, moni on hämmentynyt ja peloissaan. 

Työterveyspsykologi ja kriisipsykologi Nina Lyytinen muistuttaa, että uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja epävarmuuden sietäminen vaativat energiaa. Moni onkin huomannut keskittymiskykynsä herpaantuvan koronan aikana aiempaa helpommin. 

– Turvallisuuden tunne on perustarve. Vaikka epävarmuutta voi oppia sietämään, pystymme sopeutumaan koronakriisin kaltaiseen tilanteeseen vain osittain, koska emme tiedä, mitä kaikkea on vielä edessä. 

Kriisi vahvistaa resilienssiä 

Muutoksesta selviytyminen vaatii resilienssiä eli muutosjoustavuutta, jota toisilla on enemmän, toisilla vähemmän. Se rakentuu omien vahvuuksien tuntemisesta. 

Selviytyjiä yhdistää päättäväisyys hallita omaa kohtaloa ja etsiä keinoja. Osa pyrkii löytämään myös merkityksiä vastoinkäymisille. Koronakriisin esimerkiksi uskotaan lisäävän yhteisöllisyyttä ja auttamisen halua sekä avaavan silmiä sille, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Selviytyminen vaatii epämukavien tunteiden kohtaamista. 

Poikkeustilaan tottuu. Kun kriisi on ohi, normaaliin palaamisesta tulee uusi muutos, joka vaatii sopeutumista. Lyytinen toivoo, että johtajat ja esihenkilöt huomioivat tämän. Työntekijöiden reaktioille ja tunteille täytyy antaa tilaa. On tärkeää kartoittaa sitä, mitä muutoksesta on opittu ja millaisia ideoita se on synnyttänyt. Avoin keskustelu helpottaa palautumista. 

Koronakriisi voi jatkua erilaisin vaihein pitkäänkin. Parhaimmillaan kriisi vahvistaa sekä yksilön että työyhteisön resilienssiä. Psykologiassa puhutaan post-traumaattisesta kasvusta. 

Kriisin kokeneen itsetuntemus voi parantua, arvot saattavat mennä uuteen järjestykseen ja ihmissuhteet voivat muuttua läheisimmiksi. Avoimuus työyhteisössä voi lisääntyä, samoin myötätunto muita kohtaan. Tunteiden näyttäminen saattaa helpottua. Elämänasenne voi muuttua rennommaksi ja henkisyys lisääntyä. Usko tulevaan ja siihen, että kaikesta selvitään, vahvistuu. 

Resilienssi on myös ennalleen palautumista. Väsymys voi iskeä siinä vaiheessa, kun tilanne hellittää. Lepo ja töistä irtautuminen lisäävät resilienssiä tulevaisuutta ajatellen. 

Miten palautua kriisin jälkeen

Vahvista omaa resilienssiäsi muistelemalla, millaisin keinoin olet aiemmin vaikeista tilanteista selvinnyt. Mitkä keinot toimivat, mitä kannattaa välttää?

Pysähdy kuuntelemaan ajatuksiasi ja tunteitasi. Älä ei jää yksin vaan pyydä apua. Tunnista omat stressinsietokeinosi ja pyri vahvistamaan niitä. Tutut rutiinit auttavat muutoksesta selviytymisessä. Kohtaa tunteesi. Mene kohti huoltasi. Mieti, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua ja kuulostele, mikä sinua pelottaa. Mieti sen jälkeen, mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja keskitä energiasi niihin. 

Lepää kesälomalla.

 

 

Teksti: Tiina Komi kuva: Mostphotos / Robert Kneschke

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.