Uratarina

eveliina

Eveliina Muuri työskentelee Posivalla teknisten vapautumisesteiden yksikössä tuotekehitys­insinöörinä.

 

Tuore tohtori ydinjätealalla

Eveliina Muuri väitteli radiokemian tohtoriksi 26-vuotiaana. Samaan aikaan hän aloitti työt satavuotisessa hankkeessa, ydinjätteen loppusijoittamisessa.

– Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kuparikapselit loppusijoitetaan kallioperään, ja tämä tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä, Posivan tuotekehitysinsinöörinä työskentelevä Eveliina Muuri, 27, kertoo.

Muissa maissa loppusijoitus on aiheuttanut paljon poliittista vääntöä ja hankkeet ovat myöhästyneet, mutta Suomessa on pitäydytty aikataulussa 1980-luvulta alkaen. Loppusijoittaminen kallioperään aloitetaan 2020-luvulla, ja Muurilla on historiallisissa tapahtumissa roolinsa. Hän toimii Posivalla savimateriaalien asiantuntijana ja vetää muun muassa niiden toimintakykyyn sekä pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä projekteja.

Muuri väitteli tohtoriksi kesällä 2019 aiheesta Migration of barium in crystalline rock: Interpretation of in situ experiments. Väitöstä varten Muuri tutki radioaktiivisten aineiden pidättymistä kallioperään. Hän oli mukana analysoimassa Sveitsissä vuoren sisään rakennetussa laboratoriossa tehtyä in situ -koetta, jossa selvitettiin radioaktiivisten aineiden kulkeutumista kallio­perässä.

Loppusijoituskonseptia on Suomessa tutkittu vuosikymmeniä yhdessä viranomaisten kanssa, jotta loppusijoituksen turvallisuus olisi taattu. Tunneliverkostoa louhitaan pikkuhiljaa, ja hanke kestää liki 100 vuotta.

– Loppusijoituslaitos on noin neljänsadan metrin syvyydessä. Kuparikapselit sijoitetaan tunneleihin, ja kapselit ympäröidään bentoniittisavella, joka suojaa kapselia kallion mahdollisilta liikahduksilta sekä vähentää veden liikkumista kapselin läheisyydessä.

Tie alkoi tähdistä 

Lapsena Eveliina Muuri teki isänsä kanssa luontoretkiä ja katseli televisiosta Avaraa luontoa ja Yellowstonen kansallispuistosta kertovia ohjelmia. Hän oli innostunut ympäristöasioista ja tähtitieteestä.

Eveliina Muuri toimii vapaa-aikanaan Women in Nuclear Finlandin puheenjohtajana.
eve

– Koulussa olin kiinnostunut kaikesta musiikista ja kirjallisesta ilmaisusta alkaen, mutta lukiossa opettajat huomioivat erityisesti matemaattisen lahjakkuuteni ja kannustivat hakemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Muuri kokeili kesätyössä hoitoapulaisen tehtäviä, mutta muitten kärsimyksen katsominen tuntui vaikealta ja hoitoala raskaalta. Kun lukion soveltavalla fysiikan kurssilla käsiteltiin säteilyä ja radioaktiivisuutta, aihe alkoi kiehtoa. Häntä melkein harmitti, että lääkärin uraa tarjottiin naiselle niin selvänä vaihtoehtona, vaikka häntä kiinnostivat fysiikka ja kemia.   

Päästyään ylioppilaaksi vuonna 2012 Muuri valittiin suoraan opiskelemaan edellä mainittuja aineita ja kahmi opintoihinsa muitakin kursseja: matematiikkaa, biokemiaa, ympäristöpolitiikkaa, taloustieteitä. Eniten hän innostui radioaktiivisten aineiden kemiasta. Oli jännittävää tutkia jotakin mitä ei näe.

Tohtoriksi, miksipä ei

Alkuinnostuksessaan Muuri oli suorittanut jo ensimmäisen opintovuoden aikana niin paljon kursseja, että ”kandidaatin työ tuli yllättäen vastaan” jo toisena opiskeluvuotena. Niinpä hän päätti tehdä sen niin sanotusti alta pois. Hän pääsi tutkimusharjoitteluun ryhmään, joka tutki ydinjätteen loppusijoittamista. Hankkeessa yhdistyivät mahtavasti kemia, fysiikka ja geologia, vieläpä yhteiskunnallisesti merkittävään aiheeseen.

– Kolmantena opintovuotena oli jo gradun vuoro, ja jatkoin samasta aiheesta. Kannustava gradun ohjaaja mainitsi rahoituksesta, joka mahdollistaisi väitöskirjan tekemisen hänen tutkimusryhmässään. En ollut ikinä ajatellut, että minusta tulisi tohtori, mutta koska aihe oli mielenkiintoinen, miksipä ei. 

– Väitöskirjaa tehdessäni huomasin, että Posiva haki tuotekehitysinsinööriä. Sain paikan, mutta halusin viedä ensin väitöskirjan loppuun. Muutin Raumalle, työskentelin Olkiluodossa, tein paljon työmatkoja ja valmistauduin samalla väitökseen. Se oli kiireistä aikaa. 

Nykyisin Muuri keskittyy työhönsä tuotekehitysinsinöörinä, opiskelee kansainvälistä kauppaa ja nauttii vapaa-ajastaan. Hän kirjoittaa Nuoren uranaisen kärsimykset -blogia sekä toimii Women in Nuclear Finlandin puheenjohtajana.

cv

 

Klikkaa aikajana isommaksi.

Teksti ja kuvat: Liisa Joensuu

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.