loma

Vuosilomat poikkeusoloissa

Kesälomakausi alkoi tänä vuonna varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Joillain työpaikoilla on hyvinkin kiire, toisilla työpaikoilla on työt vähissä ja henkilöstö osin tai kokonaan lomautettu. Monia askarruttaa, miten poikkeusolot vaikuttavat lomien myöntämiseen ja pitämiseen.

Vuosilomalakiin ei ole tehty mitään poikkeuksia tämän vuoden lomien osalta, joten työnantajan pitää noudattaa vuosiloman määräämisessä normaaleja vuosilomalain ja työehtosopimuksen määräyksiä lomakaudesta ja lomien ilmoitusajoista. Lain mukaan kesäloma voidaan määrätä vain kesälomakaudelle (2.5.–30.9.) ja talviloma talvilomakaudelle (1.10.–30.4.). Joissain työehtosopimuksissa voi olla tähän poikkeuksia ja esimerkiksi valtion palveluksessa olevien lomakausi alkaa 1.6. 

Kesäloman ajankohdasta tulee ilmoittaa työntekijälle pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Loman ajankohdan määrää viime kädessä kuitenkin työnantaja. Painavasta syystä vahvistetun loman ajankohtaa voi muuttaa, mutta silloinkin loma on vahvistettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua. 

Monilla työpaikoilla voi olla painetta sopia lomiin liittyvistä asioista tavanomaisesta poikkeavasti. Tämä on sallittua, mutta vapaaehtoista. Esimerkiksi lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi ei voi pakottaa.

Myös lomautetulle kuuluu loma

Vuosiloma on lakisääteinen ja se on annettava lain mukaan myös lomautetuille. Lomautus ei siis vaikuta vuosiloman antamiseen, vaan sen aikanakin noudatetaan työehtosopimuksen tai vuosilomalain määräyksiä lomakaudesta sekä ilmoitusajoista. Vuosiloma katkaisee lomautuksen ja sen ajalta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Myös lomarahat pitää maksaa sovitun mukaisesti. Jos työnantaja ei ilmoita lomautetulle ensi kesän loman ajankohtaa, kannattaa oikeudesta lomaan muistuttaa. Loman jälkeen lomautus jatkuu aiemman lomautusilmoituksen mukaisesti. Lomautetun pitää ilmoittaa vuosiloma-ajasta työttömyyskassalle, koska loma-ajalta ei pääsääntöisesti makseta työttömyyspäivärahaa. 

Tulevaisuutta ajatellen lomautusajalta ensimmäinen 30 päivää kerryttää vuosilomaa. Jos lomautus päättyy ja uusi lomautus tulee myöhemmin, kertyy jälleen lomaa tuolta ensimmäisen 30 päivän ajalta. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuisi uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa alusta.

Sairastuminen lomautettuna

Jos sairausloma ja lomautus sattuvat samaan ajankohtaa, ratkaisevaa on se, kumpi tapahtui ensin: lomautusilmoituksen antaminen vai sairastuminen.  Jos sairausloma alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista ja jatkuu lomautuksen kanssa päällekkäin, on työntekijä sairauslomalla lomautuksen sijaan. Työkyvyn palauduttua alkaa lomautus, jos lomautusaikaa on vielä jäljellä. 

Jos taas työntekijä sairastuu vasta lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan normaalien sääntöjen mukaisesti enintään lomautuksen alkuun saakka. Tällöin työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta lomautusajalta. 

Jos sinulla on lomiin liittyviä kysymyksiä tai ongelmia, on palveluksessasi Loimun edunvalvontatiimi. Meidät tavoitat joko sähköpostilla edunvalvonta (at) loimu.fi tai lakiluurista 
044 756 0150 (ti–to klo 10–12).

Teksti: arja varis Edunvalvontapäällikkö, Loimu, Kuva: Mostphotos.com / Dmitry Berkut

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.