Tässä numerossa

Ajankohtaisia

Työelämä

Edunvalvonta

Loimun uutiset

Opiskelijalle

kati

Antibiootit menettävät tehoaan

Antibioottiresistenssin aiheuttamissa ongelmissa on maailmanlaajuisesti suuria eroja. Erikoistutkija Kati Räisänen kertoo, miksi tilanne Suomessa on verrattain hyvä.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin tauteihin menehtyy Euroopassa yli 33 000 ihmistä vuodessa. Euroopan sisällä on kuitenkin suuria eroja resistenssin aiheuttamissa ongelmissa – puhumattakaan maailmanlaajuisista eroista. Miksi antibioottiresistenssin ongelmat vaihtelevat niin paljon?

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät maailmalla. Jos ongelmaa ei saada hillittyä, pahimpien ennusteiden mukaan muutaman vuosikymmenen päästä antibioottiresistenssi on syövän kaltainen ongelma. Euroopan unioni on herännyt tilanteeseen ja rahoittaa uusien antibioottien kehitystä mittavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kati Räisäsen mukaan uusien antibioottien kehitystyö ei kuitenkaan auta itse ongelmaan kuin hetkellisesti.

– On hyvä, että antibioottitutkimusta rahoitetaan, sillä antibiootit eivät ole lääkeyhtiöille se tuottavin tutkimusala. Viime vuosina onkin saatu uusia antibioottiyhdistelmiä markkinoille, ja lisää on tulossa. Uudet lääkkeet ovat hieno asia, mutta ne eivät kuitenkaan ratkaise resistenssiongelmaa. Ajan myötä syntyy väistämättä myös uusille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, Räisänen kertoo.

Resistenssi aiheutuu antibioottien käytöstä. Resistentit bakteerit ovat tottuneet siihen, että antibiootteja löytyy ympäristöstä, ja ne ovat kehittäneet keinoja elää antibioottien kanssa. Kun antibiootteja käytetään paljon, myös resistenttejä bakteereja syntyy paljon. Liiallista tai väärää antibioottien käyttöä on vaikkapa se, että henkilölle määrätään turhan järeitä antibiootteja tai otetaan antibioottikuuri virustautiin. Osassa maita antibiootteja voi ostaa ilman reseptiä ja valvonta niiden käytöstä puuttuu täysin.

– Suomessa tehtyjen kyselyiden mukaan kansalaiset ovat hyvin tietoisia bakteereista ja antibiooteista. Suomessa esimerkiksi harvoin toivotaan antibiootteja flunssaan, eli ihmiset pääsääntöisesti tiedostavat, etteivät antibiootit tehoa virusperäisiin tauteihin, Räisänen kertoo.

Korkein riski saada resistenttibakteeri on matkaillessa Intian niemimaalla tai tietyillä Afrikan alueilla. Erityistä huolta hygieniasta kannattaa pitää, jos joutuu sairaalahoitoon heikon antibioottiresistenssitilanteen maassa.

Ihmisten syömien antibioottien lisäksi tuotantoeläimille annettavat antibiootit kiihdyttävät antibioottiresistenssiä. Tämän vuoksi esimerkiksi sikatiloilla saattaa esiintyä sairaaloista tuttua MRSA-bakteeria. Pohjoismaissa tuotantoeläimille annetaan tyypillisesti vain vähän antibiootteja. Euroopan lääkeviraston EMA:n raportin mukaan vuonna 2017 tuotantokiloihin suhteutettuna Espanjassa annettiin eläimille 18 kertaa enemmän antibiootteja kuin Suomessa.

THL:n erikoistutkija Kati Räisänen on valmistunut maisteriksi Turun yliopiston Terveyden biotieteet -koulutusohjelmasta. Hän tekee väitöstutkimusta moniresistenteistä bakteereista.
katiraisanen

Suomen tilanteen juuret 90-luvulla

Suomessa aloitettiin antibioottiresistenssin systemaattinen ja kattava seuraaminen jo 1990-luvulla.

– Kehun mielelläni Suomen seurantaa, jolla on pitkät perinteet ja joka on tuottanut tulosta. Kattavaa seurantaa tarvitaan siihen, että pystytään havaitsemaan resistenttien bakteerien leviämisen muutokset sekä reagoimaan tilanteisiin juuri oikeilla toimenpiteillä. Esimerkiksi nyt THL on yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa tehnyt päivitetyn moniresistenttien bakteerien torjuntaohjeen. Se antaa ammattilaisille uusia ohjeita esimerkiksi sairaaloiden siivoamiseen, jotta moniresistentit bakteerit eivät pääsisi leviämään, Räisänen kertoo.

Taudit liikkuvat kuitenkin joka hetki ympäri maapalloa, ja Suomi on osa globaalia bakteerikantaa. Myös suomalaisissa sairaaloissa esiintyy aika-ajoin moniresistenttien bakteereiden aiheuttamia epidemioita. Antibioottiresistenssia vastaan tehtävä työ onkin monella alalla osa arkirutiineja, jota täytyy tehdä jatkuvasti.

Yksittäiset ihmiset pystyvät suojautumaan antibioottiresistenteiltä bakteereilta tutulla keinolla: pesemällä kädet. Koronavirus on nostanut ihmisten tietoisuutta hygieniasta ennennäkemättömällä tavalla, millä saattaa olla vaikutus myös moniresistenttien bakteerien leviämiseen. Räisäsen mukaan tämä ei yksin riitä antibioottiresistenssin aiheuttamien tulevaisuuden uhkakuvien torjunnassa, vaan tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta.

– Jos nyt satsataan yhdessä vahvasti seurantaan ja torjuntaan, ja se koetaan tärkeäksi ympäri maailman, tällä pystytään vaikuttamaan resistenttien bakteerien yleistymiseen. Uudet lääkkeet ovat hyvä lisä, mutta tärkeintä on panostaa hyvään hygieniaan, maailmanlaajuiseen vastuulliseen antibioottien käyttöön sekä resistenssin torjuntatoimiin. 

Teksti Hannu Aaltonen • kuvat Heikki Räisänen 

Suomalaisinnovaatioiden avulla taisteluun pihkamoniresistenttejä bakteereita vastaan

Pihkan käyttö haavojen hoidossa on vuosisatoja vanhaa suomalaista kansanlääkintää. Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet pihkan tehon. Sen on todettu tepsivän jopa moniresistenttejä bakteereja vastaan.

LT Arno Sipposen ja LT Jouni Lohen ryhmien tutkimuksissa pihkasalva on tehonnut lukuisiin taudinaiheuttajiin. Se on estänyt jopa moniresistenttien MRSA- ja VRE-bakteerien kasvun. Pihkan antimikrobisen tehon on arveltu liittyvän sen sisältämien terpeenien solukalvoja heikentävään ominaisuuteen. Monissa sairaaloissa pihkavoiteita on jo otettu arkikäyttöön.

Pihkan avulla voidaan vähentää myös antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä. Suomen Rehu on kehittänyt mäntyöljyn pihka-aineista Progres-nimisen tuotteen, jossa mäntyöljyn antimikrobiset aineet on jalostettu sopimaan eläinten ruokintaan.

Suomen luonnosta löytyy myös muita mahdollisuuksia antibioottiresistenssin vastaiseen kamppailuun. VTT:n  tutkimuksissa selvitettiin muun muassa lakan, vadelman ja mesimarjojen luontaisten antimikrobisten yhdisteiden tehoa moniresistentteihin bakteereihin. Tutkimuksissa marjauutteella kyettiin nitistämään MRSA-mikrobi iholta lähes kokonaan. Marjauute tehosi jopa pieninä pitoisuuksina. Uute näytti myös aktivoivan uudelleen antibiootin, joka oli jo menettänyt tehonsa mikrobia vastaan.

Myös hunajan on pitkään tiedetty olevan tehokas bakteerien tappaja. Tutkimusten mukaan tattari-, horsma- ja kanervahunaja toimivat tehokkaasti MRSA:ta ja kymmeniä muita ihmiselle haitallisia bakteereita vastaan. Hunajan antibakteerinen teho liittyy sen happamuuteen, korkeaan sokeripitoisuuteen ja vetyperoksidiin. Hunajasta on löydetty myös luonnon antibiootteja.

Monet suomalaiset yritykset ovat kehittäneet antimikrobisia tuotteita. Esimerkiksi viiden suomalaisyrityksen Hygiene-tuoteperheen tuotteiden antimikrobisuus perustuu siihen, että kemiallisessa reaktiossa kuparin ja hopean kanssa bakteerisolukko kovettuu toimimattomaksi. Näiden tuotteiden antimikrobinen kerros tuhoaa tehokkaasti myös moniresistenttejä bakteereja. Antibakteerisia kalusteita on käytössä muun muassa terveydenhuollossa.

 
 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.