Tässä numerossa

Ajankohtaisia

Työelämä

Edunvalvonta

Loimun uutiset

Opiskelijalle

opiskelijat

Lisää opiskelijoita loimulaisille aloille

Lähes neljännes koronaviruskriisin vuoksi lisätyistä yliopistojen aloituspaikoista tuli loimulaisille aloille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ilmoitti toukokuussa, että parhaillaan korkeakoulujen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa sovittaisiin myös lisäaloituspaikkojen myöntämisestä jo syksylle 2020 osana koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin elvyttämiskeinoja. Osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota 2030 oli jo sovittu merkittävistä lisäyksistä korkeakoulujen aloituspaikkoihin vuodesta 2021 lähtien.

Kesäkuun alussa hallitus myönsi lisätalousarvioesityksessään yhteensä 124 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen rahoittamiseksi. OKM julkaisi kesäkuun 18. päivä aloituspaikkojen lisäykset aloittain ja korkeakouluittain. Yhteensä yliopistoille lisättiin aloituspaikkoja 2048. Näistä 23 prosenttia eli lähes neljännes osuu Loimun edustamille aloille.

Suhteessa kaikkiin alan hakukohteiden alkuperäisiin aloituspaikkoihin (sisältäen avoimen väylän) eniten lisäaloituspaikkoja tuli tietojenkäsittelytieteisiin, joissa lisättiin monessa yliopistossa sekä avoimen että pääväylän opiskelupaikkoja. Seuraavaksi eniten lisättiin matemaattisten aineiden aineenopettajakoulutuksen opiskelupaikkoja. Osassa yliopistoja nämä ovat oma, erillinen hakukohteensa, osassa yliopistoja aineenopettajaksi haetaan samaan hakukohteeseen muiden saman pääaineen hakijoiden kanssa. Vähiten aloituspaikkoja lisättiin kemian, fysikaalisten tieteiden, biokemian ja molekyylibiotieteiden sekä biolääketieteen hakukohteisiin.

Loimun yliopisto- ja koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Tanja Pessi on huolissaan opetusresurssien riittämisestä. 

– Opetusresurssit ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Esimerkiksi 2000-luvun alussa mikrobiologian 100 opiskelijan kurssitöistä vastasi pääsääntöisesti yksi apulaisopettaja, yksi assistentti ja yksi laborantti, kun taas 2016 opiskelijoita oli 145 ja opetuksesta vastasi yksi työsuhteinen yliopistonlehtori ja yksi määräaikainen apulaisopettaja, Pessi toteaa. 

– Määräaikaiset opettajat eivät kykene kehittämään opetusta pitkäjänteisesti. Opetuksen ja pedagogiikan kehittämisen tulisi olla yksi tärkeä meriitti yliopisto-opettajan uralla, ja siitä tulisi palkita samalla tavalla kuin tutkimuksesta, Pessi sanoo.

Pessin mukaan koulutusta tulisi suunnata aloille, joille työllistyminen on varmaa. Yliopistojen tärkeimmäksi mittariksi tulisi nostaa työllistyminen omalle alalleen. Tämä olisi Pessin mielestä vastuullista koulutuspolitiikkaa. 

– Samaan aikaan opintoja tulisi muuttaa työelämälähtöisemmiksi. Se myös nopeuttaisi valmistumista, kun opiskelijoilla olisi konkreettisia kontakteja valmiina työelämään, Pessi muistuttaa. 

 

Klikkaa kuva isommaksi:

graafit

 teksti Maija Holma Neuvottelupäällikkö, Loimu

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.