Tässä numerossa

Ajankohtaisia

Työelämä

Edunvalvonta

Loimun uutiset

Opiskelijalle

Uratarina

anne

Tuntuu hyvältä, että työpaikallani arvostetaan tohtorin tutkintoa, sanoo Anne Huhta.

 

Kivinen ura

Kun ammatti on betonipetrografi, voi sitä joutua selittämään kysyjälle. Geologi Anne Huhdan urapolku kansainväliseen konsulttiyhtiöön betonin ominaisuuksien tutkijaksi kulki sopivien sattumusten kautta.

Petrografi tutkii kivilajien ja mineraalien mikroskooppisia ominaisuuksia, Anne Huhta valaisee. Oululainen Huhta työskentelee betonitutkijana suunnittelu- ja konsulttiyhtiö WSP Finland Oy:ssä.

– Betonin ominaisuuksia tutkitaan mikroskoopilla ohuista näytteistä eli hieistä. Hie on hyvin ohut, millin sadasosien paksuinen näyte, josta voidaan mikroskoopilla tarkastella esimerkiksi kiviaineksen mikrorakenteita, hän kertoo. 

Betonin runkoaine on kiviainesta, jota on 65–80 prosenttia betonin tilavuudesta. Kiviaineksen ominaisuuksilla on suuri merkitys betonin ominaisuuksiin. Korjausrakentamisessa on tärkeä tietää, missä kunnossa vuosikymmeniä vanha betonirakenne on. Kuntotutkimus tilataan konsulttiyhtiöltä, josta näyte käydään poraamassa sovituista kohdista. Laboratoriossa betonimöhkäleestä valmistetaan ohuthienäyte mikroskopointia varten.

– En itse valmista hienäytteitä, meillä on siihen omat kivenkovat ammattilaisensa. Minä tutkin näytteet mikroskoopilla ja raportoin betonin laadusta ja kunnosta kertovista piirteistä - esimerkiksi sideaineksen koostumuksesta ja tasalaatuisuudesta sekä mahdollisista säröistä, huokosrakenteesta ja huokosia umpeuttavista kiteytymistä, Huhta luettelee. 

– Sitten kirjoitan asiakkaalle raportin, joka sisältää myös havaintoihin perustuvaa tulkintaa siitä, mitä betonille on tapahtunut.

Projektit kestävät muutamista tunneista pariin, kolmeen päivään. 

– Vuosia kestäneen väitöskirjaprojektin jälkeen tällaiset lyhyet projektit tuntuvat hyvältä!

Huhdan väitöskirja vuolukivilajien ominaisuuksista valmistui vuoden 2019 keväällä. WSP Oy:ssä hän aloitti työt kuukautta ennen väitöstilaisuuttaan. 

– Tutkijan koulutuksesta oli hyötyä työnhaussa, sillä betonin tutkimisessa käytettävät menetelmät ovat pitkälti samoja, mitä käytin väitöskirjatutkimuksessani.

Väitöspäivän jälkeen esimies toi töihin pullon kuohuviiniä ja työporukalla pidettiin pienet juhlat puheineen kaikkineen. 

– Tuntuu hyvältä, että työpaikallani arvostetaan tohtorin tutkintoa.

Lääkäri, lumilautailija vai kenties geologi?

Torniosta kotoisin oleva Huhta haaveili teininä lääkärin ammatista. Myös luonnontieteet kiinnostivat. 

– Vietin kuitenkin niin paljon aikaa lumilaudan päällä Kallinkankaan laskettelurinteessä, että koulu jäi kakkoseksi, Huhta muistelee. Ammattilaisura lumilautailijana siinteli haaveissa, mutta naislumilautailijoita oli 1990-luvulla vähän ja kynnys kilpauraan tuntui korkealta.

Monelle meistä eivät urasuunnitelmat ole selviä ylioppilaskeväänä, ei myöskään Anne Huhdalle. Lukion jälkeen Huhta työskenteli neljä vuotta iltapäiväkerhossa ja päiväkodeissa. 

– Kunhan teet jotain, vanhemmat sanoivat, ja antoivat minun etsiä rauhassa omaa tietäni, Huhta kertoo. Hän aloitti tietojenkäsittelyn opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa, mutta nopeasti selvisi, ettei ala ollut sopiva.

Geologia oli kiinnostanut jo lukiossa, ja kun Huhdalle valkeni, että sitä voi opiskella Oulussa, hän päätti ryhtyä geologiksi. Keväällä 2002 Huhta osallistui geologian pääsykokeisiin ja syksyllä hän aloitti geologian opinnot Oulun yliopistossa. Nyt löytyi oma ala.

– Koko maapallo on geologiaa! Kivet ovat kiinnostavia, niiden mikrorakenteet ja kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet kiehtovia. Geologiasta on linkki myös talouteen, kuten kaivos- ja rakennusalalle.

Anne Huhta tutkii näytteet mikroskoopilla ja raportoi betonin laadusta ja kunnosta kertovista piirteistä.
huhta

Vuolukivi työuran ytimessä

Vuolukivilajit tulivat Huhdalle tutuiksi jo pro gradu -työssä, jossa hän selvitti Nunnanlahden kaivoksen vuolukivimassiivin rakennetta ja vuolukivityyppejä. Maisterin paperit saatuaan Huhta työskenteli magnesiittivuolukivisiä tulisijoja valmistavassa NunnaUuni Oy:ssä kaivosgeologina. Huhdan perhe ja elämä olivat kuitenkin Oulussa, ja pienen lapsen äitinä osittainen asuminen Pohjois-Karjalassa osoittautui hankalaksi. 

Vuonna 2011 Huhta pääsi töihin Oulun yliopiston ohuthielaboratorioon. Melko pian dosentti Aulis Kärki kysyi Huhtaa töihin vuolukiviprojektiin. Työ edellyttäisi väitöskirjan tekemistä.

– Aulista nauratti, kun hän näki ilmeeni, olin kuulemma kuin peura ajovaloissa, Huhta sanoo ja nauraa.

Epäilyistään huolimatta Huhta aloitti väitöskirjaprojektin, ja tutkimusmaailma vei mukanaan. 

Vuolukivi on erikoinen kivilajiryhmä, jota on jo vuosituhansia hyödynnetty helpon työstettävyytensä vuoksi. Sen tunnetuin käyttökohde ovat tulisijat, takat ja leivinuunit. Vuolukivi on myös suosittu rakennusmateriaali.

Suomessa suurimmat vuolukiviesiintymät sijaitsevat Juuan kunnan alueella Pohjois-Karjalassa. Vuolukivien ominaisuudet vaihtelevat paljon, ja samankin esiintymän sisältä saattaa löytyä monia erilaisia vuolukivilajeja. Huolimatta laajasta mineraalikoostumuksen vaihtelusta ja kaupallisesta hyödyntämisestä vuolukiviltä puuttui pitkään geologinen luokittelu.

– Väitöskirjassani tutkin erilaisten vuolukivilajin mineraalikoostumuksia. Loimme yhdessä ryhmäni kanssa koostumukseen perustuvan luokittelu- ja nimeämiskäytännön, Anne Huhta kertoo. 

Huhta sai myös väitöstyössään selville, miksi kauan käytössä olleissa tulipesissä vuolukivi on kestävämpää ja kovempaa kuin ’uusi’ vuolukivi.

– Tutkin jopa 60 vuotta käytössä olleita magnesiittivuolukivisen tulisijan sisuksia. Selvisi, että kun magnesiittivuolukivessä olevat mineraalit reagoivat keskenään ja palamisessa syntyvien savukaasujen kanssa, muodostuu tulipesäkiven pintaosiin uusia, kovempia mineraaleja, jotka täyttävät kiven pintakerroksen huokostiloja. Yhdessä magnesiittivuolukiven mikrorakenteen kanssa ne tekevät kivestä entistä kestävämmän.

Betoniin siirtynyt Huhta ei ole hylännyt vuolukiveä kokonaan, vaan jatkaa tutkimusta yhteistyössä Oulun yliopiston Kaivannaisalan yksikön kanssa. Tutkimusmaailma siis kiehtoo yhä, mutta nyt hän on tyytyväinen työpaikkaansa konsulttiyhtiössä betoneita tutkimassa. Betonipetrografiassa riittää oppimista. 

– Moni ei uskoisi, miten kiehtovaa, monen alan yhdistävää salapoliisityötä betonin tutkiminen parhaimmillaan on!

uratarina

 

Klikkaa kuva isommaksi.

Teksti: Satu Räsänen, kuvAt: Mikko Törmänen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.