Uusi työ tarvitsee tekijänsä – siksi koulutuksesta ei pidä leikata

21.3.2016

Hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja opetuksesta ovat puhuttaneet viime syksystä lähtien. Viimeisin ilmoitus opintotukeen kohdistuvasta, yli 150 miljoonan euron leikkauksesta ajoi opiskelijat osoittamaan mieltään viime viikolla. Hallituksen leikkauspolitiikkaa on haukuttu lyhytnäköiseksi, ja sitä se todellakin on.

Yhteiskuntasopimus kaatui - miten tästä eteenpäin?

3.12.2015

Työmarkkinakeskusjärjestöjen käymät yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat mm. siksi, että viennille tärkeä kuljetusketju ilmoitti etukäteen jäävänsä mahdollisen ratkaisun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vie eteenpäin omaa esitystään, ns. pakkolakipakettia. Neuvottelut vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämisestä kuitenkin jatkuvat.

Tieteen kärki kapenee ja terä tylsyy

28.10.2015

Helsingin Sanomat julkaisi eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimen kirjeen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Kirje alkoi tutulla sipilämäisellä retoriikalla: ”Suomi on vaikeuksissa ja historian aikana vaikeudet on voitettu nostamalla panostuksia koulutukseen ja sivistystason nostamiseen.”

Toiveikas alku, ehkäpä koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset voidaankin perua?

Takinkääntötemppu - koulutuslupauksesta koulutusleikkauksiin

9.9.2015

Tänään vietetään kansallista #takinkääntö-päivää. Mielenilmauksen tarkoituksena on osoittaa, että opiskelijat ja yliopistoväki ympäri Suomen ovat pettyneitä siihen, että koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan, vaikka ennen vaaleja luvattiin toisin. Nykyiset hallituspuolueet tekivät vaalilupauksen, ettei koulutuksesta leikata enää, mutta hallitusneuvotteluissa takki kääntyi.

Laaja kandi, yleiskandi, työtön kandi?

24.4.2015

Suomessa siirryttiin kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen vuonna 2005. Keskustelussa on vähintään siitä lähtien ollut kandidaatintutkinnon rooli koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Keskustelu on nyt edennyt Suomen yliopistot Unifi ry:n julkaistua raporttinsa korkeakoulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä. Unifi suositteli kandidaatintutkinnon laaja-alaistamista, ja vahvempaa kandidaattivaiheen ja maisterikoulutuksen erittelyä. Raportissa kysyttiin jopa, onko kaikkien yliopistojen tarve antaa maisteri- tai tohtorikoulutusta.

Rakenteellisen kehittämisen ilot ja surut

16.4.2015

Suomen yliopistot Unifi ry julkaisi maaliskuun lopulla loppuraporttinsa yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä. Luonnontieteellisen työryhmän tavoitteeksi asetettiin etsiä keinoja, joilla luonnontieteellisen alan koulutusta ja tutkimuksen laatua voidaan parantaa. Vallitsevan näkemyksen mukaan Suomessa ei ole varaa ylläpitää samoihin tutkimuskohteisiin perehtyneitä, erillisiä laitoksia ja tutkimusryhmiä. Tavoitteena on profiloida yliopistojen koulutus ja tutkimus ja keskittää resurssit, jotta tutkimusryhmillä on edellytykset tehdä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta.

Ennakoinnilla loppu tohtoritehtailulle?

6.3.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti muutama viikko sitten työpajan tohtoritarpeen ennakoinnista. Työpajassa käsiteltiin ennakointia ja tohtorikoulutuksen tulevaisuutta monelta eri kantilta. Työpajan ja ennakointityön pohjaksi OKM oli lähettänyt kyselyn korkeakouluille tohtoritarpeesta ja -koulutuksen kehittämisestä. Osuma-hankkeen kannalta positiivista oli, että valtaosa korkeakouluista kannattaa jonkinlaista alakohtaista kiintiöimistä tohtorikoulutukseen.

Kohtaamisia liitossa

28.1.2015

Nöyrin mielin otan Sirpalta vastaan LAL:n puheenjohtajan nuijan kuin pitkän matkan viestikapulan kiittäen Sirpaa ja Sirpan edeltäjiä puheenjohtajakauteni mahdollistamisesta. Oma LAL-matkani alkoi yli 22 vuotta sitten, kun silloiseen Kuopion yliopistoon perustettiin Kemistiliiton alainen opiskelijajaosto, joka sai nimekseen KYBBO – Kuopion yliopiston biokemian ja bioteknologian opiskelijat (nykyinen LAO Kuopio). Samoin kuin paikallinen opiskelijajaosto on koko liittomme matkan varrella vaihtanut nimeään.

Yliopistojen tunnustettava vastuunsa tutkijoiden liikakoulutuksesta

19.1.2015

Kun olemme kiertäneet yliopistoilla erilaisissa tilaisuuksissa ja puhuneet eri tehtävissä olevien yliopistolaisten kanssa, piirtyy esiin erikoinen kahtiajakautuminen yliopistojen sisällä. Luonnontieteellistä tutkimusta tekevillä on usein yltiöpositiivinen käsitys alan työtilanteesta. Tohtoreiden työttömyysastetta, joka vaihtelee 6 ja 4 prosentin välillä, pidetään pienenä.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.