Kukaan meistä ei halua olla työelämässä rätti

12.11.2020 Arja Varis

Jo pidemmän aikaa olemme kuulleet ainoastaan puhuttavan siitä, miten maailma ja sen mukana myös työelämä muuttuu. Muutos on väistämätöntä, välttämätöntä ja siihen on sopeuduttava. Muutos on pärjäämisen ja onnistumisen edellytys ja siksi pitää muuttua mukana, luopua vanhasta. Olemme joutuneet hurjaa vauhtia pyörivään muutoksen oravanpyörään.

Kohti hiilineutraaliutta, oikeudenmukaisesti

9.10.2020 Mikko Salo

Viime vuodesta lähtien olen kuulunut valtioneuvoston alla toimivaan kestävän kehityksen toimikuntaan. Toimikunta piti syyskuun lopulla erittäin mielenkiintoisen yhteiskokouksen talousneuvoston ja ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kanssa, aiheena Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Kokouksessa ja sen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa käsiteltiin useita tärkeitä ja kiinnostavia teemoja. Itselläni eniten ajatuksia herättivät seuraavat teemat. 

TKI-panostusten kasvattamisen lisäksi meidän pitää kehittyä kaupallistamisessa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ovat kenties tärkein työkalumme hiilineutraaliutta kohti kulkiessamme ja koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä noustessamme. Samalla, kun meidän pitää lisätä TKI-panostustemme tasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen, on meillä toteutuksessakin kehitettävää.

Professori, Aalto-yliopiston Sustainability Hubin johtaja Minna Halme totesikin kokouksessa pitämässään esityksessä, että Suomi panostaa kyllä paljon uuden vihreän teknologian kehittämiseen, mutta vähän sen markkinoille tulon edistämiseen. Tämä johtaa siihen, että menetämme kehitettyjen teknologioiden kaupallistumisen hyötyjä ja vientiin tarvittavia kotimarkkinareferenssejä.

Vihreä elvytys voi olla toimiva osa talouskriisin selviytymissuunnitelmaa.

Ilmastonmuutosta hillitäksemme meidän on siirryttävä fossiilitaloudesta kohti hiilineutraalia taloutta. Talouskriisin selviytymiskeinona vihreä elvytys tarkoittaa finanssipolitiikkaa, joka edesauttaa tätä siirtymää lisäämällä työllisyyttä ja kansantuloa samaan aikaan päästöjä vähentäen.

Professori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen avasi kokousesityksessään vihreän elvytyksen keinovalikoimaa. Esitellyistä keinoista paras päästövähennysvasteen ja työllisyysvaikutusten yhdistelmä näyttäisi olevan uusiutuvan energian tarjouskilpailu syvälämpöteknologiassa, mutta useilla muillakin keinoilla on selkeitä päästövähennys- ja työllisyysvaikutuksia (Aiheesta lisää: Ollikainen: Korona, ilmastotoimet ja vihreä elvytys).

Tarvitsemme uuden narratiivin.

Olennaisena osana hiilineutraaliin yhteiskuntaan kuuluu oikeudenmukainen siirtymä, jolla toteutamme rakennemuutoksen reilulla tavalla niin, että alueet, teollisuusalat tai ihmisryhmät eivät jää jälkeen sosioekonomisesta kehityksestä. Markku Ollikainen palasteli oikeudenmukaisuutta seuraavasti:

  • Resurssien jakaminen eli tulonjaollinen oikeudenmukaisuus (talousvaikutukset)
  • Menettely- ja päätöksentekotapoihin liittyvä oikeudenmukaisuus (demokratia, osallistuminen)
  • Erilaisten tarpeiden, kulttuurien ja näkökulmien tunnustamiseen liittyvä oikeudenmukaisuus (hyväksyntä)
  • Toteutuneiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen liittyvä oikeudenmukaisuus (politiikka).

Minna Halme puolestaan nosti esiin tarpeemme yhteiselle, uudelle narratiiville. Muutoksen tekeminen on vaikeaa, koska haluamme pitää kiinni saavutetuista eduistamme, mutta myös siksi, että houkutteleva tarina oikeudenmukaisuudesta ja hiilineutraalista tulevaisuudesta puuttuu. Hän peräänkuulutti yhteistä tahtotilaa ylpeästi vastuullisesta, maailmalle esimerkkinä toimivasta Suomesta, joka luo uusia hiilineutraaliuden innovaatioita ja jakaa siirtymän taakan oikeudenmukaisesti.

Aikaisemminkin olen ollut mukana näistä aiheista käytävissä keskusteluissa, mutta viimeviikkoisen kokouksen jälkeen olen pohtinut eniten yhtä vahvuuttamme, joka liittyy Minna Halmeen esille nostaman uuden narratiivin löytämiseen.

Olemme vuosikymmenten varrella onnistuneet luomaan Suomeen useimmiten toimivan sopimisen kulttuurin, jossa yhteiskunnallisessa neuvottelutoiminnassa ja päätöksenteossa osapuolet ymmärtävät toistensa tulokulmia ja haluavat aidosti sopia asioista Suomen ja suomalaisten parhaaksi. Nyt sitä kulttuuria tarvitaan, jotta voimme toteuttaa oikeudenmukaisen siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan, samalla nousten talouskriisin varjosta.

Kriisi vie meidät kaikki perustehtävän äärelle

7.4.2020 Johanna Hristov

Vähänpä tiesin mitä tuleman pitää, kun palasin hyvin palautuneena hiihtolomalta takaisin töihin helmikuun lopulla. Korona oli joku kaukaisessa maassa jylläävä tauti, jota iltauutisten aikaan kotona ihmeteltiin. Nyt se on sana, joka toistuu lähes jokaisessa puheenvuorossa. Tilanne, joka vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme ja herättää monenlaisia kysymyksiä. Miten yhdistän etätyön ja lastenhoidon? Miten järjestän toimeentulon, jos minut lomautetaan? Joudunko irtisanotuksi? Uskallanko lähteä kauppaan? Tai edes lenkille?

Mission äärellä

19.3.2020 Mikko Salo

Äkkiseltään voi kuulostaa kevytmieliseltä hapatukselta ottaa puheeksi Loimun strategia näinä aikoina, kun koronakriisi myllää jäsentemme elämää, sekä työelämää että siviilielämää.

Mutta minäpä otan. Sillä nyt jos koskaan meidän on katsottava strategiamme peruspilareita, valittava niistä ne, jotka ovat tässä poikkeustilassa jäsenten kannalta kaikkein tärkeimmät ja keskityttävä niihin. Ja pitkälti vain niihin.

40 päivää kiinteistönvälittäjän kengissä

16.12.2019 Janet Virtanen

Syyskuussa 2017 sain työpaikan Loimusta. Tarjottu työ oli alkujaan määräaikainen perhevapaan sijaisuus. Työn määräaikaisuudesta huolimatta päätin ostaa ensiasuntoni Espoon Niittykummusta. Kun kahden vuoden asumis- ja omistusaika tuli täyteen, laitoin asunnon myyntiin.  

Painostustoimia pakon edessä

28.11.2019 Mikko Salo

Viime sunnuntaina 24.11. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n hallitus teki isoja päätöksiä. Päätimme jättää lakkovaroitukset teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan sopimusaloilla. Mikäli emme pääse Teknologiateollisuus ry:n kanssa neuvottelutulokseen sitä ennen, lakot alkavat noin 50 yrityksessä maanantaina 9.12. Myös Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat jättäneet lakkovaroitukset näille toimialoille.

Paljonko on paljon - mitä jäsenmaksulla saa?

26.11.2019 Esa Uotila

Loimun jäsenmaksu on tavalliselle työssä käyvälle loimulaiselle 384 euroa vuodessa eli 32 euroa kuukaudessa. Onko se paljon? Mitä sillä saa?

Näppäriä sanoja värisuoralta

15.11.2019 Toni Sairanen

Pari viikkoa sitten julkaistiin Tilastokeskuksen hahmottelemat uudet elinajanodotteet. Ylen laskurista saa näppärästi irti oman ennusteensa, jossa myös oikeaoppisesti korostetaan, ettei tämä tietenkään ole viimeinen sana.

Epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja reilun yhteistyön puolesta

6.9.2019 Arja Varis

Noin 35 vuotta sitten päädyin opiskelemaan oikeustiedettä ja opiskelijana tarvitsin lisätienestiä. Sain sattumalta työpaikan akavalaisesta ammattiliitosta. Se avasi ovet ja ikkunat mitä mielenkiintoisimpaan maailmaan.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.