Uusi työ tarvitsee tekijänsä – siksi koulutuksesta ei pidä leikata

21.3.2016

Hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja opetuksesta ovat puhuttaneet viime syksystä lähtien. Viimeisin ilmoitus opintotukeen kohdistuvasta, yli 150 miljoonan euron leikkauksesta ajoi opiskelijat osoittamaan mieltään viime viikolla. Hallituksen leikkauspolitiikkaa on haukuttu lyhytnäköiseksi, ja sitä se todellakin on.


Luonnontieteilijä-lehdessä (1/2016) tulevaisuudentutkija Olli Hietanen visioi uutta työtä bioalalla. Vaikka visiot voivat kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, niiden todennäköisyys kasvaa koko ajan. Tekninen kehitys kiihtyy jatkuvasti. Vielä parikymmentä vuotta sitten videopuhelut tuntuivat tavallisista ihmisistä utopialta, mutta nykymummit ja -vaarit skypettelevät suvereenisti toisissa maanosissa asuvien lastenlastensa kanssa. Samoin 3D-tulostus, robottiautot tai itsestään puhdistuvat materiaalit tuntuvat meistä vielä käsittämättömiltä asioilta, mutta ovat todennäköisesti arkipäivää parinkymmenen vuoden päästä.

On arvioitu, että automatisaatio ja digitalisaatio vievät jopa yli puolet nykyisistä töistä Yhdysvalloissa 10–20 vuodessa (Frey & Osborne 2013). Suomessa on arvioitu, että samassa ajassa joka kolmannen työntekijän työpaikka on katoamassa yli 70 prosentin todennäköisyydellä (Pajarinen & Rouvinen 2014). Kyseessä on suurempi muutos kuin teollinen vallankumous 250 vuotta sitten. Mutta kuten Hietanen Luonnontieteilijä-lehdessä rauhoitteli, uusia työpaikkoja syntyy varmasti.  Ne syntyvät korkeaa koulutusta ja luovaa ajattelua vaativille aloille, ja toisaalta aloille, joilla sosiaalisuus ja ihmisen kohtaaminen ovat tärkeitä.

Meidän täytyy kuitenkin valmistautua tähän muutokseen niin sosiaalisesti, poliittisesti kuin taloudellisesti. Ihmisten paras turva muutostilanteessa, jossa työpaikka tai jopa kokonainen sektori katoaa, on taloudellisen turvan lisäksi koulutus ja oman osaamisen päivittäminen.

Hallituksen leikkaukset niin koulutuksen rahoitukseen, opintotukeen kuin aikuiskoulutustukeen tekevät uudelleenkouluttautumisesta vaikeaa, tai jopa mahdotonta osalle ihmisistä. Ihmisten osaamispotentiaalin hyödyntämättä jättäminen tulee lopulta kalliimmaksi kuin koulutukseen panostaminen.

Tiedepolitiikassa strategisen ohjauksen ja rahoituksen painottaminen vähentää tieteen autonomiaa ja kaventaa tieteenaloja, jolloin hedelmällinen yhteistyö eri alojen välillä ja niistä syntyvät monialaiset innovaatiot ovat vaarassa jäädä tekemättä. Vain nykyisestä kapeasta talouden näkökulmasta tehdyt poisvalinnat voivat tulevaisuudessa osoittautua virheiksi.

Ei kommentteja "Uusi työ tarvitsee tekijänsä – siksi koulutuksesta ei pidä leikata"

Kommentoi "Uusi työ tarvitsee tekijänsä – siksi koulutuksesta ei pidä leikata"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.