Korkeakouluvisiosta puuttuu aito tulevaisuusorientaatio

25.10.2017Maija Arvonen

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 kunnianhimoisen visiotyön, johon osallistettiin eri sidosryhmiä ja tavallisia kansalaisiakin työpajoilla ja verkkoaivoriihillä. Työskentely oli mielestäni antoisaa, ja keskustelut sekä niiden tulokset mielenkiintoisia ja rohkeita.  Eilen OKM julkisti työn tulokset ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Lopputulos on kuitenkin melko ristiriitainen: joukossa on paljon hyviä ehdotuksia, mutta rohkeus, ennakkoluulottomuus ja aito tulevaisuusorientaatio puuttuvat.


Visiossa korostetaan koulutuksen merkitystä läpi elämän, ja korkeakoulujen roolia aikuis- ja täydennyskouluttajina tuleekin ehdottomasti kasvattaa. Jotta korkeakoulut voivat rakentaa joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja ja tutkintoja, niillä täytyy olla käytettävissään tietoa osaamistarpeista eri työelämän osa-alueilla. Avoimuus ja digitaalisuus ovat jo nyt läsnä opetuksessa sekä tutkimuksessa, mutta käytännön toimet avointen oppimisalustojen kehittämiselle ovat vielä vaatimattomia. Yksi hyvä keino digitaalisuuden edistämisessä olisi huomioida erilaiset opetustavat reilusti yliopiston opetushenkilökunnan työsuunnitelmissa.

Visiossa korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Tähän pääseminen tarkoittaa paitsi rahallista panostamista, myös muutosta asenteissa. Yhteiskunnan korkeimmilla paikoilla olevat ihmiset eivät voi letkautella ”kaiken maailman dosenteista”. Korkeakouluissa tulee panostaa vahvasti johtajuuden kehittämiseen ja toisaalta työrauhan takaamisen sekä opettajille että tutkijoille.

Vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoidaan vision mukaan vahvasti. Julkinen ja yksityinen panostus T&K-toimintaan nostetaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on ehdotus, jonka näkisi mielellään toteutuvan jo ennen vuotta 2030. On vaikea kuvitella Suomea parhaaksi ja osaavimmaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi, kuten Tutkimus- ja innovaationeuvosto omassa visiotyössään on linjannut, ilman, että rahalliset panostukset nousevat jo reilusti ennen vuotta 2030. Toivottavaa on, että resurssien jaossa ei unohdeta myöskään valtion sektoritutkimuslaitoksia, joilta on leikattu määrärahoja useammalla hallituskaudella.

2000-luku on osoittanut, että kolmetoista vuotta on pitkä aika teknologian ja yhteiskunnan kehitykselle. Vaikka korkeakouluja usein moititaan jäykkyydestä, pitäisi visioidessa olla vähän hullunrohkeita, tavoitella aidosti uusia asioita, rikkoa rajoja. Tämä visio ei sitä tee, vaan näyttää ja tuntuu ehdotukselta vuodelle 2020. Toimeenpano on toivottavasti ennakkoluulottomampi.

Ei kommentteja "Korkeakouluvisiosta puuttuu aito tulevaisuusorientaatio"

Kommentoi "Korkeakouluvisiosta puuttuu aito tulevaisuusorientaatio"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.