Mikä on Loimu?

Loimun säännöt


Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

SÄÄNNÖT

1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan liitoksi, nimi on Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry. Liiton nimi on ruotsiksi Natur-, miljö- och skogsvetareförbundet Loimu rf . Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi.

2 § TARKOITUS

Liitto toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä tutkintoja opiskelevien ammattijärjestönä.

Liiton tarkoitus on ammattijärjestönä valvoa ja edistää henkilöjäsentensä palkkauksellisia, ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä vaikuttaa heidän asiantuntemuksensa hyödyntämiseen yhteiskunnan eri aloilla.

3 § TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- edistää luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä tutkintoja opiskelevien järjestäytymistä
- avustaa ja edustaa jäsenkuntaa työmarkkinaedunvalvontaan liittyvissä ja ammatillisissa kysymyksissä
- seuraa tutkimuksien avulla jäsenten työmarkkinatilannetta, ansiotasoa ja muita jäsenkunnalle keskeisiä kysymyksiä sekä puuttuu ilmeneviin epäkohtiin
- edistää jäsenten työllistymistä ja menestymistä työuralla
- seuraa jäsentensä edustamien alojen opetusta ja pyrkii vaikuttamaan sen kehittämiseksi yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisesti
- edustaa omalla toimialallaan jäsenkuntaa suhteissa muihin alan järjestöihin asioissa, jotka kuuluvat liiton toimipiiriin
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä antaa lausuntoja ja tekee esityksiä viranomaisille ja järjestöille
- järjestää kokouksia sekä neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia,
- ryhtyy muihinkin samanlaatuisiin jäsenkunnan etujen valvomista ja yhteistä pyrkimystä edistäviin toimenpiteisiin.

4 §

Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, harjoittaa kustannustoimintaa sekä muitakin vastaavanlaisia tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, panna toimeen asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta.

5 § JÄSENYYS

Hallitus hyväksyy uudet jäsenet yhdistysjäseniä lukuun ottamatta.

Varsinaiset jäsenet
Varsinaiseksi jäseneksi liittoon voidaan hyväksyä luonnontieteellisen, ympäristötieteellisen tai metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Hallitus voi harkintansa mukaan hyväksyä muunkin kuin edellä mainitut vaatimukset täyttävän henkilön jäseneksi, mikäli hänen tehtävänsä kuuluvat varsinaisten jäsenten edustamaan toimialaan.

Opiskelijajäsenet
Opiskelijajäseneksi liittoon voidaan hyväksyä opiskelija, jonka pääaineena on liiton varsinaisten jäsenten edustama tieteen ala. Opiskelijajäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi suoritettuaan varsinaisen jäsenyyden edellyttämän tutkinnon.

Eläkeläisjäsenet
Varsinainen jäsen voidaan hyväksyä omasta pyynnöstään eläkeläisjäseneksi hänen jäätyään pysyvästi ja kokoaikaisesti eläkkeelle.

Eläkeläisjäsentä ei voida valita valtuustoon tai hallitukseen.

Yhdistysjäsenet
Valtuusto voi hallituksen esityksestä hyväksyä yhdistysjäseniksi rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu toimia Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n alayhdistyksenä.

Näiden sääntöjen muista kohdista ilmenevien velvollisuuksien lisäksi yhdistysjäsen
- toteuttaa osaltaan liiton valtuuston ja hallituksen tekemät päätökset
- tiedottaa hallitukselle sääntöjensä muutossuunnitelmista ennen niiden rekisteröimistä
- avustaa liittoa sen tarkoitusperiä palvelevien tilastojen keräämisessä ja tietojen antamisessa
- tiedottaa liitolle henkilövalinnoistaan ja lähettää sille toimintasuunnitelmansa ja vuosikertomuksensa

Yhdistysjäsenellä ei ole äänioikeutta liitossa.

Jäsenet ovat velvollisia noudattamaan liiton toimintaperiaatteita.

Hallitus voi hyväksyä kannattajahenkilöitä. Kannattajahenkilöiden jäsenmaksun vahvistaa valtuusto. Kannattajahenkilöillä ei ole äänioikeutta valtuuston jäsenten vaalissa.Hallituksen esityksestä valtuusto voi kutsua kunniajäseniä. Jäsenille aikaisempien sääntöjen mukaan kuuluneita oikeuksia ei loukata.

6 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsen eroaa liitosta tekemällä liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisen eroamisilmoituksen. Jäsen vapautuu liiton jäsenyydestä hallituksen tai valtuuston asiaa koskevaa käsittelyä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Valtuustolla on oikeus erottaa sellainen yhdistysjäsen ja hallituksella sellainen henkilöjäsen, joka toimii vastoin liiton sääntöjä, valtuuston tai hallituksen päätöksiä tai on jättänyt valtuuston määrittelemän erääntyneen jäsenmaksun suorittamatta tai muutoin on vaikeuttanut liiton toimintaa.

Jäsen, joka eroaa tai erotetaan liitosta, menettää samalla kaikki jäsenyydestä johtuvat oikeutensa. Hän on kuitenkin velvollinen suorittamaan liitolle maksettavaksi erääntyneet jäsenmaksunsa sekä mahdolliset muut ennen jäsenyyden lakkaamista erääntyneet jäsenyydestä johtuvat sitoumuksensa.

7 § JÄSENMAKSU

Liiton jäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksun. Jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta päättää valtuusto vuodeksi kerrallaan. Valtuustolla on oikeus päättää jäsenmaksusta osittain tai kokonaan vapauttamisesta. Perusteena voi olla henkilön tulojen vähäisyyden tai valmistumisvuoden lisäksi siirtyminen eläkkeelle, perhevapaa, opiskelu, työttömyys, sairaus, varusmies- tai siviilipalvelu tai muu sellainen syy, minkä johdosta henkilö ei ole ansiotyössä. Valtuustolla on oikeus päättää ylimääräisten maksujen kantamisesta.

8 § ÄÄNESTYKSET

Äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa äänestyksissä äänten ollessa tasan se mielipide voittaa, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

9 § HALLINTOELIMET JA TOIMIHENKILÖT

Liiton päätösvaltaa käyttävä elin on valtuusto. Liiton toimeenpaneva elin on hallitus.

Käytännön asioiden hoitoa varten liitolla on toimisto ja tarpeellinen henkilöstö.

10 § VALTUUSTO

Valtuustoon kuuluu 30 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä ja enintään kaksitoista varajäsentä. Jäsenen ollessa estynyt osallistumasta valtuuston kokoukseen hänen tilalleen tulee ao. vaaliliitosta 12 §:n mukaan valittu varajäsen.

Valtuuston jäsenen jäsenyys lakkaa kesken toimikautta paitsi hänen erotessaan liitosta myös hänen ilmoittaessaan valtuuston kokouksen pöytäkirjaan tai kirjallisesti liiton hallitukselle olevansa voittamattoman esteen vuoksi estynyt toimimasta valtuuston jäsenenä.

Valtuuston varsinaisen jäsenen tultua valituksi hallitukseen tai hänen paikkansa muuten vapauduttua, jäseneksi tulee vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi vaaliliiton ensimmäinen varajäsen. Valtuuston varajäsenen tultua valituksi hallitukseen tai hänen paikkansa muuten vapauduttua, varajäseneksi tulee vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi valtuuston vaalissa valitsematta jäänyt ehdokas kyseisestä vaaliliitosta vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä tai mikäli tämä ei ole mahdollista valtuuston vaalin vertailuluvun perusteella määräytyvä muu ehdokas. Hallitukseen valitun valtuuston jäsenen tai varajäsenen hallituskauden päättyessä valtuustokauden ollessa vielä kesken, hän palaa valtuuston jäseneksi tai varajäseneksi.

Valtuusto valitsee itselleen keskuudestaan puheenjohtajan, I varapuheenjohtajan ja II varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa toimikautensa ajaksi.

Valtuuston toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alusta.

Valtuuston kutsuu koolle liiton hallitus lähettämällä kirjalliset kokouskutsut valtuuston jäsenille heidän ilmoittamaansa osoitteeseen vähintään 14 päivää ennen kokousta. Valtuuston varsinaiset kokoukset pidetään helmi-toukokuussa (kevätkokous) ja loka-marraskuussa (syyskokous).

Hallitus voi kutsua valtuuston ylimääräiseen kokoukseen. Ylimääräinen valtuuston kokous on myös kutsuttava koolle 30 päivän kuluessa siitä, kun kymmenen valtuuston tai 1/30 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kiireellisessä asiassa hallitus voi kutsua valtuuston ylimääräisen kokouksen koolle kolmen päivän kutsuaikaa noudattamalla.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Valtuuston kokouksissa on mahdollista ottaa käyttöön reaaliaikainen etäosallistuminen teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen sitä. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa valtuuston kokouksissa on yhdistyksen hallituksella. Etäosallistumisen tarkemmista määräyksistä päätetään liiton vaalijärjestyksessä

Valtuusto käyttää yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätäntävaltaa näistä säännöistä johtuvin rajoituksin.

Valtuuston tehtävänä on näissä säännöissä määrättyjen asioiden lisäksi määritellä liiton tavoitteet.

Jos liiton jäsen haluaa saada asian valtuuston päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle vähintään kuukautta ennen valtuuston kokouksen ajankohtaa. Valtuuston kokouksissa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

11 § VALTUUSTON VARSINAISET KOKOUKSET

Kevätkokouksessa
- esitetään hallituksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta, sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päätetään niistä toimenpiteistä joihin hallinto ja tilit antavat aihetta

Syyskokouksessa
- vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle
- päätetään taloussuunnitelmasta
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
- valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle

- valitaan tilintarkastaja ja tälle varahenkilö
- päätetään hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistojen ja muiden luottamushenkilöiden palkkioista ja kulukorvauksista
- päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta

Lisäksi valtuuston tehtävänä on vahvistaa vaalijärjestys.

12 § VALTUUSTON VAALI

Valtuustoon valitaan jäsenäänestyksellä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla 30 varsinaista ja enintään kaksitoista varajäsentä.

Valtuustoa valittaessa kullakin varsinaisella, opiskelija- ja eläkeläisjäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen heinäkuun loppuun mennessä, on yksi ääni.

Valtuusto valitaan jäsenäänestyksessä suhteellisilla vaaleilla siten kuin yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään ja valtuuston hyväksymässä vaalijärjestyksessä ja näissä säännöissä tarkemmin määrätään. Vaalissa valituksi tulee vähintään kaksi opiskelijajäsentä, mikäli heitä on riittävästi ehdokkaana.

Vaalin tulos vahvistetaan ja julkistetaan valtuuston kokouksessa. Vaalijärjestyksessä on otettava huomioon seuraavaa:
-vaalikelpoisia valtuuston vaalissa ovat ne liiton varsinaiset ja opiskelijajäsenet, jotka on hyväksytty jäseneksi vaalijärjestyksessä määriteltyyn ajankohtaan mennessä

13 § HALLITUS

Liiton hallituksen muodostavat valtuuston syyskokouksessaan valitsema liiton puheenjohtaja, hallituksen keskuudestaan valitsemat I ja II varapuheenjohtaja sekä neljästä yhdeksään muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuoroisia.

Hallitukseen valitaan yksi jäsen opiskelijajäsenten piiristä.

Jos puheenjohtajan vaalissa ensimmäisessä äänestyksessä joku ehdokkaista saa yli puolet annetuista äänistä, tulee hän valituksi. Jos kukaan ei saa näin paljon ääniä, suoritetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan siten, että jokainen valtuuston jäsen äänestää enintään niin montaa ehdokasta kuin valittavia hallituksen jäseniä on. Valtuutetun äänestämistä ehdokkaista ensimmäinen saa yhden äänen, toinen puoli ääntä, kolmas neljäsosan ääntä, neljäs kahdeksasosan ääntä ja niin edelleen. Eniten ääniä saaneet ovat tulleet valituiksi.

14 § HALLITUKSEN KOKOUS

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan ensimmäinen varapuheenjohtaja tai molempien edellä mainittujen estyneenä ollessa toinen varapuheenjohtaja sopivaksi katsomallaan tavalla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta, kiireellisissä asioissa vähintään yhtä päivää ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä ja heistä vähintään yksi on puheenjohtaja, I tai II varapuheenjohtaja. Hallitus on kutsuttava kokoon, jos vähintään puolet sen jäsenistä sitä vaatii.

15 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Liiton hallituksen tehtävänä on yhdistyslaissa säädettyjen ja muualla näissä säännöissä mainittujen tehtävien lisäksi mm.
- hoitaa liiton asioita sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaan
- kantaa ja vastata liiton puolesta
-kutsua valtuusto koolle niin kuin näissä säännöissä on mainittu sekä valmistella sen kokouksessa käsiteltävät asiat
- toimeenpanna valtuuston tekemät päätökset
- hoitaa liiton taloutta ja kirjanpitoa, laatia liiton toiminta- ja tilikertomukset sekä laatia ehdotukset liiton taloussuunnitelmaksi ja toimintasuunnitelmaksi sekä periä valtuuston määräämät jäsenmaksut
- päättää omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä yhdistyslain rajoittein
- valvoa liiton toimiston työskentelyä
- pitää luetteloa liiton jäsenistä
- nimetä tarpeelliset hallituksen alaiset toimielimet ja niiden jäsenet sekä määrittää niiden tehtävät
- päättää työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä ja työtaistelutoimenpiteistä
- ottaa ja vapauttaa liiton toimihenkilöt
- muutoinkin edistää liiton tavoitteiden toteuttamista ja hoitaa muut hallitukselle kuuluvat tehtävät

16 § TILIT, TILINTARKASTUS JA LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan on palautettava tilit lausuntonsa ohella liiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta.

17 §

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, hallituksen I varapuheenjohtaja, hallituksen II varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kaksi yhdessä tai henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

18 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

Muutoksia ja lisäyksiä näihin sääntöihin voidaan tehdä valtuuston sääntömääräisessä kokouksessa. Muutos katsotaan hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Sääntöjen muutosta koskevaa asiaa ei saa ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, jollei sääntömuutosta ole kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotusta liitetty kokouskutsuun tai esityslistaan.

Päätös liiton purkamisesta edellyttää, että valtuustossa 3/4 kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa päätöstä ja että sen jälkeen aikaisintaan kahden kuukauden ja enintään kuuden kuukauden sisällä pidettävässä valtuustossa 3/4 kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa päätöstä.

19 §

Liiton varat on liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutettava sellaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka tarkoitus vastaa mahdollisimman paljon liiton tarkoitusta. Varojen käytöstä em. periaatteita noudattaen päättää valtuusto.

20 § SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Vuonna 2016 tehtävän sääntömuutoksen jälkeen valittavan ensimmäisen valtuuston toimikausi alkaa 10 § 5 kohdan määräyksestä poiketen valtuuston vaalin tuloksen tultua vahvistetuksi ja päättyy 31.12.2020.

Poiketen 12 § 2 kohdan säännöksestä sääntömuutoksen jälkeen valittavaa ensimmäistä valtuustoa valittaessa kullakin varsinaisella, opiskelija- ja eläkeläisjäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi vaaleja edeltäneen helmikuun loppuun mennessä, on yksi ääni.

Valittaessa sääntömuutoksen jälkeen ensimmäistä hallitusta arvotaan erovuoroiset hallituksen jäsenet.

1.1.2017 aloittavan hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2017.

 

 

 

 

Loimu

Mikonkatu 8 A, 8.krs
00100 Helsinki
Puh. 09 6226 850
loimu@loimu.fi

Toimiston yhteystiedot

© 2017 Loimu