Uutiset
 

Julkisten alojen työehtosopimusneuvottelut alkavat

14.01.2020

Suomen suurin neuvottelujärjestö JUKO haluaa irti kiky-tunneista tai kunnon korvauksen työajan pidennyksestä.

Julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut alkavat pääosin kuluvalla viikolla. Kerromme JUKOn luottamusmiesviesteissä neuvottelujen etenemisestä. Viestejä voi lainata ja jakaa vapaasti eteenpäin.

Kuka neuvottelee?

Akavalainen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa neuvotteluissa sinua ja ammattiliittoasi ja neuvottelee puolestasi työpaikallasi käytössä olevat työehtosopimukset.

Milloin neuvottelut alkavat?

Kaikkien sopimusalojen neuvottelut alkavat tammi- ja helmikuun aikana.

  • Kunnat: 14. tammikuuta. Neuvoteltavana neljä sopimusta: kuntien yleinen sopimus (KVTES), opettajien (OVTES) sekä lääkärien (LS) ja tekniikan (TS) sopimukset. JUKOn neuvotteluryhmä: Maria Löfgren (JUKO), Olli Luukkainen (OAJ), Laura Lindholm (Lääkäriliitto), Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat).
  • Valtio: 15. tammikuuta. Neuvoteltavana Valtion virka- ja työehtosopimus. JUKOn neuvotteluryhmä: Markku Nieminen (JUKO) ja Jonne Rinne (SPJL).
  • Kirkko: 15. tammikuuta. Neuvoteltavana Kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES. JUKOn neuvotteluryhmä: Anne Kaitainen (JUKO) ja Jussi Junni (Kirkon akateemiset AKI).
  • AVAINTA: 15. tammikuuta. Neuvoteltavana Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimus. JUKOn neuvottelija: Minna Holm (JUKO).
  • Kansallisgalleria: 7. helmikuuta. Neuvoteltavana Kansallisgallerian työehtosopimus. JUKOn neuvottelija: Katja Aho (JUKO).
  • Työterveyslaitos: 7. helmikuuta. Neuvoteltavana Työterveyslaitoksen työehtosopimus. JUKOn neuvottelija: Minna Holm (JUKO).
  • Yliopistot: 7. helmikuuta. Neuvoteltavana on Yliopistojen yleinen työehtosopimus. JUKOn neuvotteluryhmä: Katja Aho (JUKO), Tarja Niemelä (Professoriliitto), Mia Weckman (Tieteentekijöiden liitto), Hanna Tanskanen (OAJ) ja Petri Toiviainen (YKA).

Kaikki JUKOn virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31. maaliskuuta, samaan aikaan päättyy myös työehtosopimuksilla sovittu työrauha. Tämän jälkeen neuvotteluja voidaan tarvittaessa vauhdittaa työtaistelutoimilla ja ratkaisua sopimukseen hakea työriitojen sovittelussa eli valtakunnansovittelijalta. Neuvottelut tai sovittelu jatkuvat, kunnes työehtosopimuksen sisällöstä on syntynyt yhteinen näkemys.

Neuvottelujen koordinoinnista vastaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren. Jukolaisiin neuvottelijoihin voi tutustua osoitteessa www.juko.fi. Esittelemme heidät verkkosivuillamme neuvottelujen aloitusaikataulun mukaisessa järjestyksessä.

Kenen sopimuksista keväällä neuvotellaan?

JUKO edustaa työehtosopimuksillaan noin 200 000 korkeakoulutettua, kaikkiaan sopimiemme työehtojen piirissä on yli 600 000 julkisen sektorin palkansaajaa. Neuvottelujärjestöistä ainoastaan JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kaikilla julkisen sektorin sopimusaloilla eli kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja AVAINTA-aloilla. Sovimme työehtosopimukset myös Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Mistä neuvotellaan?

JUKO on kerännyt neuvottelutavoitteet jäsenliitoilta ja -yhdistyksiltä, jonka jälkeen niitä on valmisteltu toimielimissämme. Keskeisiä, kaikki sopimusalamme yhdistäviä tavoitteita ovat:

  • Kiky-tuntien eli 24 tunnin työajan pidennyksen poistaminen tai kompensaatio. Työnantajat ovat julkisesti ilmoittaneet kiky-tuntien hinnaksi noin 1,4 prosenttia. Sopimusalasta ja työaikamuodosta riippuu, vaadimmeko tuntien poistoa vai niitä vastaavaa muuta kompensaatiota.
  • Palkankorotukset ja palkkaohjelma tai palkkausjärjestelmän kehittäminen. JUKO ei sido sopimistaan muiden alojen palkankorotuksiin. Tavoittelemme ostovoimaa tukevia, korkeakoulutusta edellyttävien tehtävien palkkatasoa parantavia ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavia korotuksia. Koska neuvottelukierros on vasta alkamassa, yleistä palkankorotuslinjaa ei ole vielä syntynyt. Prosentuaalisten vaatimusten aika tulee neuvottelujen edetessä.
  • Palkkaohjelman ja palkkausjärjestelmien kehittämisen tavoitteena on, että palkankorotukset palkitsevat koulutuksesta ja osaamisesta sekä korjaavat ansiotasoa vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Julkisen sektorin palkat eivät saa jäädä jälkeen yksityisen sektorin vastaavan vaatimustason tehtävistä. Tavoittelemme mekanismia, joka korjaa ansiotasoa jukolaisten sopimusalojen sisällä sekä verrattuna yksityiseen sektoriin.
  • Työhön liittyvästä matka-ajasta työaikaa tai muu korvaus. Jukolaisten työhön liittyy yhä useammin matkustamista työpisteiden välillä, kotimaassa tai ulkomaille. Matkustaminen tapahtuu usein työajan ulkopuolella, jolloin vapaa-aika ja yhtäjaksoinen lepoaika lyhenevät. Mobiiliyhteydet mahdollistavat työnteon myös matkustaessa, joten paikkariippumaton työ ja siihen liittyvä matkustaminen on mielestämme katsottava työajaksi tai korvattava.
  • Perhevapaisiin uusia avauksia. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen haastaa meistä jokaisen. Tavoittelemme useita parannuksia ja teemme uusia avauksia kuten saattohoitovapaa ja isovanhempien vapaat. Tavoitteena on myös palkallisen isyysvapaan pidentäminen.
  • Työhyvinvoinnin tueksi lisää työntekijälähtöistä joustoa. Työolot ja työssäjaksaminen näyttäytyvät yhä haastavampina työelämän epäkohtina. Suositukset eivät tehoa kaikkialla. Ehdotamme lisää työntekijälähtöisiä joustoja esimerkiksi lepotaukojen pitämiseen ja etätöiden tekemiseen.
  • Esimiestyö keskiöön. Työehtosopimukset tunnistavat heikosti esimiestyön erityispiirteet. Esimiesten on voitava käyttää riittävästi aikaa varsinaiseen johtamistyöhön. Asiantuntijatyön johtaminen edellyttää esimiesten osaamisen kehittämistä ja kykyä ennakoida organisaation osaamistarpeita.
  • Henkilöstöedustajien ajankäytön ja tiedonsaannin lisääminen sekä korotus korvauksiin. Paikallinen sopiminen, työpaikan kehittäminen, erimielisyyksien tai muiden haasteiden ratkominen edellyttävät vankkaa osaamista myös henkilöstöedustajilta. Koko organisaatio hyötyy, kun henkilöstön edustaminen kiinnostaa ja kun tehtävässä pystyy vaikuttamaan työolosuhteisiin, työtapoihin ja työilmapiiriin.
  • Yhtenäiset työehtosopimuskaudet. Kun työehtosopimukset päättyvät samanaikaisesti ja työmarkkinaneuvottelujen ajankohta on mahdollisimman yhtenäinen, syntyy tehokasta koordinaatiota ja tarvittaessa joukkovoimaa.

Miksi neuvotellaan?

Miltä tuntuisi, jos palkat alenisivat, totutut loma- ja vapaapäivät, palkankorotukset tai palkalliset sairauspoissaolot vähenisivät tai jäisivät kokonaan pois? Jos uusia työehtosopimuksia ei enää solmittaisi, jonain päivänä tilanne voisi olla tämä, sillä työehtosopimuksissa useat työn tekemisen ehdot ovat palkansaajan kannalta parempia kuin laissa.

Suomessa ei ole esimerkiksi lainsäädäntöä vähimmäispalkasta, ja palkkaus määräytyy pitkälti työehtosopimuksilla. Myös palkankorotukset tulevat työehtosopimusten kautta. Ilman työehtosopimusta työnantaja olisi yksinvaltias ja palkansaajat kukin omillaan.

Mistä tietoa neuvotteluista?

JUKO lähettää sopimusneuvottelujen aikana luottamusmiesviestiä, jossa kerromme neuvottelujen etenemisestä. Neuvotteluja kannattaa seurata myös JUKOn nettisivuilta www.juko.fi, JUKOn Facebook-sivulta ja Twitterissä @JUKOry #neuvotellen2020 #sopien2020.

Mediatiedote 13.1.2020: Suomen suurin neuvottelujärjestö JUKO haluaa irti kiky-tunneista tai kunnon korvauksen työajan pidennyksestä

 

 

Loimu

Mikonkatu 8 A, 8.krs
00100 Helsinki
Puh. 09 6226 850
loimu@loimu.fi

Toimiston yhteystiedot

Loimun tietosuojaseloste

© 2020 Loimu