pelto

Klikkaa kuva isommaksi.

ZM-Grow-hivenravinne levitetään kasvinsuojeluruiskulla viljelykasvien lehdille. Lannoitetta käytetään tällä hetkellä viljoilla, maissilla ja rehunurmilla.

 

Paristoista lannoitteeksi

Kärsämäkeläinen Tracegrow Oy toteuttaa kiertotaloutta puhtaimmillaan. Yritys valmistaa paristoista hivenlannoitteita peltoviljelyyn.

Tracegrow’n tehtaalla Kärsämäellä sekoitellaan kiivasta tahtia hivenravinneliuoksia tulevaa kasvukautta varten. Suomessa maatalouskauppa toimii normaalisti, mutta hankala taloussuhdanne vaikeuttaa vientiä.

– Syksyksi sovitut isot toimitukset maailmalle ovat nyt auki. Toivotaan, että tilanne selkiytyy nopeasti toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Mikko Joensuu sanoo.

– Tuotekehitystä tehdään joka tapauksessa koko ajan ja piakkoin tuomme markkinoille uusia tuotteita. Myyntityö ulkomaalaisille asiakkaille on kuitenkin haastavaa, koska henkilökohtaisia tapaamisia ostajien kanssa on nyt vaikea järjestää.

Hivenlannoitetta viljoille

Tracegrow on tullut suomalaisille, ja monien muidenkin maiden, maanviljelijöille tutuksi ZM-Grow -hivenlannoitteen valmistajana. Nestemäisen, kasvien lehdille ruiskutettavan lannoitteen pääravinteet ovat mangaani, sinkki ja rikki. Suomessa viljelysmaat ovat mangaaniköyhiä ja maailmalla puutetta on etenkin sinkistä. Maaperä köyhtyy kaikkialla maailmassa ja tuottaa siksi entistä vähemmän satoa.

Sinkki vaikuttaa kasveissa muun muassa valkuaisaineiden ja hiilihydraattien muodostumiseen ja on tärkeä kasvien kasvuhormonin, auksiinin, valmistuksessa. Sinkin puutoksesta arvioidaan kärsivän noin kaksi miljardia ihmistä.  

Mangaani osallistuu kasvissa muun muassa valkuaisen muodostamiseen. Sen puutos heikentää typen hyväksikäyttöä ja kasvin yhteyttämistä sekä kuihduttaa kasvin lehtiä ja huonontaa juurten kasvua.

Hivenlannoitemarkkinat kasvavat globaalisti 5–10 prosenttia vuodessa. Kasvua on sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Hiven­lannoitteita on ollut aikaisemminkin markkinoilla, mutta ne on valmistettu neitseellisesti louhitusta malmista. ZM-Grow valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Se toimii kasvinsuojeluruiskuissa paremmin kuin aikaisemmin markkinoilla olleet lannoitteet, jotka joskus paakkuuntuvat ruiskun suuttimiin.

Mikko Joensuu esittelee alkaliparistoista eroteltua mustaa massaa, josta valmistetaan mangaania, sinkkiä ja rikkiä sisältävä hivenlannoiteliuos.
joensuu

Sopii luomuviljelyyn

Tracegrow’n yhdessä tutkimuslaitosten kanssa toteuttamissa kokeissa viljelykasvien sadot ovat parantuneet huomattavasti ZM-Grow -käsittelyllä. Yleisimmillä viljoilla hivenlannoite on lisännyt satoja noin viidenneksellä.

Toistaiseksi lannoitetta suositellaan kauralle, ohralle, vehnälle ja nurmelle. Kokeissa on menestynyt hyvin myös avokado, maissi, puuvilla, sitrushedelmät sekä tomaatti. Tänä vuonna tutkimuksiin otetaan mukaan riisi ja viinirypäleet. Kokeita on tehty Suomen lisäksi Englannissa, Italiassa ja Yhdysvalloissa.

– Satoparannukset ovat olleet huomattavia ja suomalaiset maanviljelijät ovat kertoneet hyvistä kokemuksistaan. Aine on helppo ruiskuttaa peltoon ja sen voi sekoittaa samaan tankkiin typpilannoitteen ja kasvinsuojeluaineiden kanssa, Joensuu kertoo. 

Uusi hivenlannoite on hyväksytty Euroopassa ja sen ulkopuolellakin lannoitteena käytettäväksi eli se täyttää puhtauden osalta lannoitelainsäädännön vaatimukset. Lannoitetta voi käyttää myös luomutuotannossa.

– Olemme ainoa yritys maailmassa, joka on onnistunut jalostamaan paristojen metallit niin puhtaiksi, että ne soveltuvat ruoantuotantoon.

Suomessa Tracegrow’n yhteistyökumppanina toimii Viljelijän Avena Berner, joka myy maatalous­yrittäjille muitakin tuotantopanoksia.

Paristokeräyksestä alkuun

Tracegrow’n juuret johtavat Nivalassa toimivaan Akkuser-yhtiöön. Akkuser on jo pitkään kerännyt käytettyjä alkaliparistoja, murskannut ne ja erottanut paristoista raudan ja poltettavat muoviaineet. Jäljelle on jäänyt niin sanottua mustaa massaa, joka sisältää paljon sinkkiä ja mangaania, joiden väliseen reaktioon paristojen virta perustuu. Musta massa on ollut ongelmajätettä, jonka hävittämisestä on pitänyt maksaa.

Akkuser Oy:ssä alettiin miettiä, voisiko mustan massan hyödyntää. Lannoiteidean isä on kokkolalainen maanviljelijä ja kuljetusyrittäjä Petri Huhtala, jonka yhtiöstä tuli lannoitteita kehittäneen yrityksen pääomistaja 2015. Hivenravinteiden erottaminen mustasta massasta oli silloin vielä ratkaisematta. Huhtala kysyi apua Raahen kultakaivoksella työskennelleiltä hydrometallurgian osaajilta Mikko Joensuulta ja Joni Rahuselta, jotka siirtyivät yhtiön palvelukseen. Keksijätiimiin tuli mukaan myös kemisti Lasse Rautio.

Kehitystyötä tehtiin aluksi Oulun yliopiston kanssa. Myöhemmin tuotekehityskumppaneiksi tulivat myös Luonnonvarakeskus ja Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulu.

Tekninen läpimurto tapahtui 2017, kun hivenravinteiden puhdistusprosessi saatiin toimimaan. Sen jälkeen toiminta eriytettiin omaksi Tracegrow-yhtiökseen ja homma lähti etenemään vauhdilla. Seuraavana vuonna päästiin tekemään viljelykokeita sekä valmistamaan ja myymään tuotetta.

Nestemäistä hivenravinnetta lähetetään Tracegrow’n tehtaalta Suomeen ja maailmalle 10 litran kanistereissa ja 1 000 litran konteissa.
tracegrow

Kaksi patenttia

Tuotantoprosessi on tarkoin varjeltu salaisuus ja sille on saatu jo kaksi patenttia. Perusperiaate on, että emäksistä alkaliparistojen mustaa massaa liuotetaan rikkihapolla ja pH:ta säädellään lipeällä. Haitalliset aineet suodatetaan ja puhdistetaan pois. Prosessissa syntyy mangaanin ja sinkin lisäksi peltoon levitettäväksi kelpaavaa rikkiä ja kaliumia.

Tracegrow’n kehittämällä menetelmällä alkaliparistojen sinkki ja mangaani saadaan 90-prosenttisesti talteen. Yhdestä 10 gramman paristosta saadaan 2,5 grammaa mangaania ja 2,5 grammaa sinkkiä.

Haastavaa tuotantoteknologiassa oli myös se, kuinka paristojen sisältämät, luonnolle haitallisten metallien, nikkelin ja kadmiumin, pitoisuudet saadaan riittävän pieniksi tuotteessa.

Mustasta massasta onkin nyt tullut jätteen sijasta raaka-aine, jonka vastaanottamisesta Tracegrow saa porttimaksun. Porttimaksu ei Joensuun mukaan ole oleellinen tekijä kannattavuuden kannalta.

Kärsämäki vei voiton

Kärsämäen kunta oli kuntien kilpailutuksessa myötämielisin uudelle yritystoiminnalle ja se rakensi yhtiölle tuotantohallin. Tracegrow investoi koneet ja laitteet. Tehdas käynnistyi kaksi vuotta sitten toukokuussa.

Yhtiön omistajat ja keskeiset työntekijät ovat sijoittaneet yritykseen omaa pääomaa ja vuonna 2018 järjestettiin julkinen rahoituskierros. Kyseisellä kierroksella Tracegrow keräsi kolmen miljoonan euron rahoituksen ja sai yli 300 osakkeenomistajaa. Uusia rahoituskierroksia ei ole suunnitteilla. Tracegrow’n osakkeita on kuitenkin myynnissä listaamattomien yhtiöiden Privanet-listalla.

Yhtiössä on kiertotalousosaamista paitsi toimihenkilöiden myös luottamushenkilöiden kautta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Neste Oy:n Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnassa kannuksensa hankkinut ja Oulun yliopistossa geofysiikkaa opiskellut Kaisa Hietala. Hän toimii tällä hetkellä kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaian konsulttina ja omistajana. 

Lähes kaikissa kaupoissa on Recser Oy:n punaiset pahvilaatikot käytetyille paristoille. Silti vain 45 prosenttia Suomessa myytävistä alkaliparistoista kierrätetään. EU-asetus kieltää paristojen viemisen kaatopaikalle.
paristot

Raaka-ainetta riittää 

Mikko Joensuu on hieman harmissaan, että käytettyjä paristoja kierrätetään melko laiskasti. Suomessa kierrätyslaatikoihin löytää tiensä vain 45 prosenttia kaikista käytetyistä paristoista, maailmalla vain neljännes.

– Paristoista on mangaania ja sinkkiä sisältävää alkalia 75–85 prosenttia, joten raaka-aineesta ei tule pulaa. Toistaiseksi meille riittää pelkästään Suomesta saatava raaka-aine, Joensuu sanoo.

– Tehtaan tuotanto ei ole lähelläkään maksimikapasiteettia, sillä tässä vaiheessa olemme keskittyneet määrien sijasta myyntikanavien avaamiseen. Australian lisäksi meillä on isoja odotuksia Amerikan osalta. Myyntiä on nyt kymmeneen maahan ja koe-eriä on toimitettu neljään maahan. Jatkossa Suomen osuus myynnistä jäänee 5–10 prosenttiin.

Tracegrow ei ole ainakaan vielä kiinnostunut myymään valmistusteknologiaansa, vaan vie Kärsämäellä valmistettuja tuotteita ympäri maailman. Innovaatio olisi helposti skaalattavissa maailmanlaajuiseen tuotantoon.

Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot eivät ole vielä valmistuneet eikä Joensuu halua siksi niistä kertoa. Tavoitteet ovat joka tapauksessa korkealla ja strategian päivittäminen on juuri menossa. Liikevaihtotavoitteita Joensuu ei kerro julkisuuteen.

Trecegrow’n toiminta kiertotalouden edelläkävijänä on noteerattu laajemminkin, sillä Suomalaisten Kemistien Seura myönsi yritykselle vuosi sitten Kiertotalousinnovaatio-palkinnon. Helsingin Maatalouskonemessuilla vuonna 2018 yritys sai tärkeimpien uutuuksien kultamitalin.

Tracegrow Oy

  • Perustettu 2017, kehitystyö alkoi vuonna 2012 Rec Alkaline -yrityksessä. 
  • Valmistaa paristoista ZM-Grow -hivenravinnelannoitetta Kärsämäen tehtaalla.
  • Viidennes tuotannosta myydään Suomeen, loppu viedään kymmeneen maahan.
  • Yrityksessä on 10 työntekijää.
 

 

Teksti: Markku Pulkkinen, kuvat: Jouko Tikkanen, Tracegrow Oy ja Markku Pulkkinen

 

 

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.

Anna palautetta

Viesti välitetään sähköpostilla sivuston ylläpitäjille. Sitä ei julkaista.