Loimun asiantuntijat Helsingin Sanomien mielipiteet -osiossa: ”Asiallinen syy” irtisanomisperusteena tuo lisääntyvää epävarmuutta työntekijän oikeusasemaan

Loimun juristi Anna Kytömaa ja toiminnanjohtaja Mikko Salo korostavat kirjoituksessaan, että nykyinen vaatimus asiallisesta ja painavasta syystä on ollut keskeinen turva työntekijöille. Hallituksen esitys muuttaa kriteerin pelkäksi asialliseksi syyksi, mikä heidän mukaansa heikentää työntekijän asemaa ja lisää epävarmuutta työmarkkinoilla. 

Kirjoituksessa todetaan, että muutos voi johtaa tulkinnanvaraisiin tilanteisiin ja lisätä riitoja, sillä irtisanomisperusteiden arviointi muuttuu merkittävästi. Loimu pitää tärkeänä, että lainsäädäntö säilyttää työntekijöiden oikeusturvan ja ennakoitavuuden. 

Kirjoitus Helsingin Sanomissa: ”Asiallinen syy” irtisanomisperusteena tuo lisääntyvää epävarmuutta työntekijän oikeusasemaan | HS.fi 

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien mielipiteet-osiossa 29.10.2025:

”Asiallinen syy” irtisanomisperusteena tuo lisääntyvää epävarmuutta työntekijän oikeusasemaan

Irtisanomisen helpottamista on kompensoitava korvauksia korottamalla.

Hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden muuttamisesta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.

Hallituksen esityksellä ollaan muuttamassa työoikeudessa yleisesti hyväksyttyä työntekijän suojelun periaatetta ”työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi”. Muutos tulee kuitenkin koskemaan kaikkia työsuhteisia, työnantajan koosta ja sektorista riippumatta. Jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, ja lakiesityksen perusteluissa nimenomaisesti todetaan, että tarkoituksena on madaltaa irtisanomiskynnystä.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa, mitä tuo irtisanomiskynnyksen madaltuminen käytännön työelämän tilanteiden soveltamisen kannalta tarkoittaa. Tämä tuo lisääntyvää epävarmuutta työntekijän oikeusasemaan useaksi vuodeksi eteenpäin. Ennen kuin saadaan laajempaa oikeuskäytäntöä lain soveltamisesta, tilanne on hyvin epäselvä.

Käytännössä esimerkiksi korkeakoulutetun asiantuntijan irtisanominen henkilöön liittyvällä (väitetyllä) perusteella on Suomessa mahdollista helposti, ainakin liittoomme tulevien yhteydenottojen perusteella. Korvausasteikko laittomasta irtisanomisesta on matala, eikä sitä ole uudistettu 1990-luvun jälkeen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jo katsonut (2014) Suomen valtion loukanneen uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artiklan vaatimuksia, koska laittomasti irtisanotun työntekijän työsuhdetta ei tarvitse palauttaa ja laittomasta irtisanomisesta maksettavalle korvaukselle on asetettu 24 kuukauden palkkaa vastaava yläraja.

Tälle jo kauan sitten annetulle päätökselle Suomen hallitukset ja eduskunnat eivät ole korvaansa lotkauttaneet vaan päinvastoin, nykyhallitus entisestään heikentää työntekijän asemaa. Lakimuutoksen yhteydessä pitäisi tasapainottavana toimenpiteenä korottaa työsopimuslain mukaista laittomasta irtisanomisesta maksettavaa korvausta.

Anna Kytömaa
juristi

Mikko Salo
toiminnanjohtaja

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Lisätietoja:

• Anna Kytömaa

  Juristi

  • 09 6226 8553
  • anna.kytomaa@loimu.fi

• Mikko Salo

  Toiminnanjohtaja

  • 041 458 0033 ja 09 6226 8525
  • mikko.salo@loimu.fi