Jääkö lihan syönti historiaan?

Nykyinen ruoantuotantomme kuormittaa ympäristöä hyvin paljon. Samanaikaisesti väestö kuitenkin kasvaa, eikä planeettamme tule kestämään sitä. Tavoitteena on turvata ravinnon saanti koko planeetan väestölle, ravitsemustieteen yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta tiivistää ajatuksen. 

– Planetaarinen ruokavalio on kasvivoittoinen. Tavoitteena on tuottaa ruokaa, joka tukee maapallon kestävää kehitystä. 

EAT-Lancet jakaa ruoat virallisten ravitsemussuositusten tapaan eri ruokaryhmiin, joiden suositeltavat määrät on annettu joustavina. 

– Esimerkiksi tärkkelyspitoisten kasviksien, kuten perunan, määräksi on annettu 50 grammaa, mutta ohjeisiin on kirjattu 0–100 grammaa päivässä – eli ei tarvitse syödä ollenkaan, mutta voi syödä sen satakin grammaa päivässä. Vihanneksia suositellaan syötäväksi 200–600 grammaa, Voutilainen sanoo.

– Jokainen voi näistä aineista leipoa omannäköisensä ruokavalion. Ja ohjeet ottavat huomioon myös sen, että meillä on hyvin erityyppisiä ruokakulttuureita.

Askel kerrallaan 

Lihaa, erityisesti punaista lihaa on vähennetty ja korvattu palkokasveilla. Tavoitteena on, että eläisimme suosituksen mukaan vuoteen 2050 mennessä. 

– Ei voi olettaa, että ihmiset muuttaisivat radikaalisti kertaheitolla ruokatottumuksiaan, mutta pienin askelin etenemällä se onnistuu. Ruokatottumuksemme muuttuvat muutenkin koko ajan, minkä näkee jo kauppojen elintarvikevalikoimissa.

Esimerkiksi viiden viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut kasvijuomia ja kasvipohjaisia proteiineja, joilla voi korvata lihaa. Valtaosa suomalaisista syö silti vieläkin lihaa ja juo maitoa, Voutilainen myöntää. 

– Ruokavalio on muuttumassa, sillä kyselyjen perusteella puolet naisista ja kolmannes miehistä sanoo lisänneensä kasviperäisten elintarvikkeiden käyttöä, eli ainakin osalla lihat ja makkarat ovat jääneet vähemmälle. Kasvissyöjien osuus on vieläkin pieni, sillä tiukkaa vegaaniruokavaliota noudattaa noin prosentti väestöstä.

Ruuankäytössä on myös sosioekonomisia eroja. Koulutettu ja hyvätuloinen väki sekä naiset syövät terveellisemmin ja kasvivoittoista ruokaa. Miehet syövät enemmän lihaa. 

– Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna muutokset ovat olleen aika hurjia, sillä vielä 50–60-luvulla lihaa syötiin noin puolet nykyisestä. Moneen entisajan liharuokaan, kuten kaalikääryleisiin, tarvittiin lopulta hyvin vähän lihaa. Sama koskee ryynimakkaroita sekä herne- ja lihakeittoja, Voutilainen kertoo.

– Vasta joskus 1970-luvulla ihmisillä Suomessa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus syödä enemmän kuin tarvitsee.

Planetaarisen yhtenä periaatteena on, että ruokaa syödään kulutuksen mukaan. Ulkomailla tutkijat kirjoittavatkin aika radikaalisti, että on ympäristöteko syödä sen verran kuin kuluttaa, sillä ylipaino on turhaan tuotettua ruokaa. 

– Kohtuullisuus edistää myös terveyttä. Ylipainon taustalla on muun muassa fyysisen aktiivisuuden yleinen väheneminen yhdistettynä jatkuvasti kohtaamiemme ruokahoukutusten lisääntymiseen.

Globaalisti noin 30 prosenttia kaikesta ruoasta päätyy hävikkiin ja Suomessakin elintarvikeketjussa haaskataan ruoasta peräti 10–15 prosenttia. Kokonaishävikki on 350–400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta kotitalouksien osuus on 33 prosenttia, ateriapalveluiden 17 prosenttia, kaupan 15, elintarviketeollisuuden 23 ja alkutuotannonkin 11prosenttia.

– Jokainen suomalainen heittää vuosittain 20–25 kiloa ruokaa menemään. Hävikkiin on onneksi kiinnitetty huomiota ja moni elintarvikeketjun osapuoli suunnittelee tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. 

– Ruokatottumuksemme muuttuvat koko ajan, minkä näkee jo kauppojen elintarvike­valikoimissa, toteaa Eeva Voutilainen.