Mitä voi tehdä kestävän ruokailun edistämiseksi?

Eeva Voutilaisen mielestä suomalaisten ruokatottumuksissa on kohennettavaa, sillä saamme 60–70 prosenttia kuluttamastamme proteiinista eläinperäisistä elintarvikkeista. 

– Tutkijoiden mukaan lihan käyttöä tulisi vähentää nykyisestä. Sen sijaan tulisi lisätä palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan syöntiä. Myös täysjyvävilja on tärkeä osa planetaarista ruokavaliota.

Ei kuitenkaan tarvitse olla vegaaninen ollakseen planetaarinen.

– Punaista lihaa mahtuu planetaarisen ruokavalion suositukseen 14 grammaa päivässä eli 210 grammaa viikossa. Sen voi syödä sunnuntaina kerralla tai käyttää pitkin viikkoa pienempinä annoksina ja maun antajana ruokiin.

Jos lihaa syö, kannattaisi etsiä reseptejä, joissa proteiinien lähde tulisi ainakin osittain kasvikunnasta.

– Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota hävikkiin, ja sitten ehkä miettimällä, voisiko joitakin liharuokia korvata villikalalla ja voisiko pitää yhden tai kaksi kasvisruokapäivää viikossa, Voutilainen sanoo.

Uusissa marraskuussa 2024 annetuissa ravitsemussuosituksissa on sielläkin vähennetty lihan ja maidon määrää. Siellä on mukana vahva ympäristönäkökulma ja näkyvissä myös nämä planetaarisen ruokavalion periaatteet.

Moni lounasravintola on jo soveltanut näitä ideoita käytäntöön. Voutilainen uskoo, että kuten aikoinaan kasvisten kulutus lisääntyi joukkoruokailun ohjaamana, niin käy tällä kerralla lihan käytön vähentämisen suhteen.

– Työpaikallani Viikissä meillä on lounaalla tarjolla 1–2 kasvisruokaa. Punaista lihaa ei ole, mutta salaateissa on mukana palkokasveja. Ja kasvisruoat ovat ruokalistalla ja linjastolla aina ensimmäisinä.