Onnistunut neuvottelutulos syntyi yhteistyöllä ja työtaistelujen avittamana

Takana on erittäin tiukka edunvalvontakevät. Vaikeiden sopimusneuvottelujen tuloksena syntyneisiin uusiin virka- ja työehtosopimuksiin tarvittiin aikaa, neuvottelutaitoa ja lakkoasetta. 

Neuvotteluissa järjestöjen päätavoitteena olivat prosentuaaliset, ostovoimaa parantavat palkankorotukset ja yleiskorotukset jokaiselle sektorille. Käytännössä kyse oli vientiteollisuuden määrittämän niin sanotun yleisen linjan mukaisista, yhteensä 7,8 prosentin korotuksista kolmelle vuodelle. 

Kiirettä piti

Loimussa, kuten kaikissa ammattijärjestöissä, aika ennen neuvotteluratkaisua oli todella kiireinen. Kokoukset ja taustatyöt moninkertaistuivat. Neuvottelutoimintaa tehtiin monella rintamalla. Rakennettiin järjestelmät lakkoasetta varten. Neuvottiin jäseniä uusissa tilanteissa keskellä työtaisteluja. Viestintä oli hereillä iltamyöhään asti neuvotteluja ja lakkoja seuraten ja niistä raportoiden. 

Vielä huhtikuun alkupuolella neuvottelut olivat täysin jumissa. Eniten loimulaisia työllistävällä yksityisen sektorin alalla kemianteollisuudessa työnantaja ei ollut suostunut edes keskustelemaan palkankorotuksista. Valtion työmarkkinalaitos taas esitti työntekijöille merkittävästi yleisen linjan alittavia palkankorotuksia. Velkaantuvalla valtiolla ei sen mukaan ollut varaa yleisen linjan mukaisiin korotuksiin.

Akavalaisten ammattijärjestöjen yhteistyö ja sinnikkyys kuitenkin osoittivat voimansa ja neuvottelujen lopputulos oli erittäin onnistunut.

Valtiotyönantajan haluttomuus neuvotella yllätti

Valtion sopimusneuvottelut olivat käynnistyneet tammikuun puolessa välissä. Neuvottelukierroksesta tuli erikoinen. Tuloksia neuvotteluissa ei syntynyt talven aikana millään alalla. 

JUKOn ja ammattijärjestöjen tavoitteena oli ollut, että neuvottelutulos olisi syntynyt sopimuskauden päättymisen yhteydessä. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska työnantajan tarjous jäi liian kauas järjestöjen tavoittelemasta tasosta. 

Valtion yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta lähes 80 000 valtion työntekijälle neuvottelivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja työnantajaa edustava Valtion työmarkkinalaitos. 

Valtiolla sopimuskausi päättyi helmikuun lopussa. Maaliskuun alussa siirryttiin sopimuksettomaan tilaan, jolloin syntyi oikeus työtaistelutoimenpiteisiin uuden työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. 

Maaliskuun alkupuolella Valtion työmarkkinalaitos keskeytti neuvottelut. Tämän jälkeen työnantajapuoli ei ilmaissut halua palata neuvottelupöytään. 

– Olimme tietenkin erittäin hämmästyneitä, kun työnantaja ei halunnut neuvotella, Loimun edunvalvontapäällikkö Arja Varis sanoo. 

Huhtikuussa työmarkkinalaitoksen huomattavasti yleisen linjan alittaneeseen palkkatarjoukseen lähdettiin hakemaan korotusta sekä sovittelusta että lakoilla. 

Valtion työntekijöiden piti opetella lakkoilemaan

Valtion lakko oli hyvin poikkeuksellinen. Valtion työntekijät eivät olleet lakkoilleet vuosikymmeniin. Poliisit lakkoilivat viimeksi vuonna 1976, virkamiehet vuosikymmen myöhemmin. 

Ei siis ollut kokemusta, johon nojata. Työtaistelun käytännöt piti opetella, lakkoliivit ja -nauhat hankkia. 

Huhtikuun puolessa välissä toteutui kaksipäiväinen lakko ja useissa valtion työpaikoissa, kuten Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella. 

Valtio otti vastaan vielä toisen lakon. Kolmipäiväinen työtaistelu koski Ilmatieteen laitoksen, Itä-Uudenmaan ja Etelä-Karjalan poliisilaitoksia sekä Postin, Tullin ja Valtorin työntekijöitä. 

Vanhempi meriasiantuntija, Loimun puheenjohtaja Jouni Vainio toimii Ilmatieteen laitoksella JUKOn pääluottamusmiehenä. Vainio oli kahtena aamuna lakkovahtina.

– Lakot sujuivat hyvin. Ilmatieteen laitokselta lakkoon osallistui Sää- ja turvallisuuskeskus, josta osa tehtävistä oli rajattu ulos. Näiltä osin homma toimi, vaikka esimiehet kävivät tekemässä joitakin tehtäviä.

Arja Variksen mukaan jäsenkunta ymmärsi tilanteen ja poikkeukselliset lakot sujuivat hyvin. Loimun työssäkäyvistä jäsenistä viidesosa eli noin 2 000 työskentelee valtiolla.

Valtion neuvottelutulos syntyi vappuaattona. Se oli vaatinut kaksi työtaistelua ja kaksi sovintoesitystä. Kolmas lakkovaroitus voitiin perua. 

– Olen ylpeä siitä, miten veimme tämän läpi kaikki yhdessä. Tällä kierroksella oli kyseessä paljon. Ja tietenkin neuvottelijat tekivät hienoa työtä, joten hatunnosto heille, Arja Varis sanoo.

– Hyvään neuvottelutulokseen pääsemiseen vaikuttivat tehokkaat ja hyvin purevat lakot, mutta ennen muuta jukolaiset neuvottelijat, muita palkansaajajärjestöjä unohtamatta. Palkankorotuksen oikeudenmukaisuus on tärkein ja se toteutui, Jouni Vainio sanoo.

Arja Varis ihmettelee joidenkin toimittajien kommentteja, joiden mukaan valtiolla lakkoiltiin muutaman kympin takia. Todellisuudessa kyse oli pitkäkestoisesta palkkakysymyksestä, hän korostaa.

– Olettamus ei voi olla, että otamme aina vähemmän kuin muut. Ihmiset ovat nyt tiukoilla. Hinnat ovat nousseet. Meidän työtaisteluillamme oli todella iso merkitys. Sopimus tuottaa ihmisille satoja ja vuosien kuluessa kertautuen tuhansia euroja.

Kunta- ja hyvinvointiala vältti lakot

Kunnissa ja hyvinvointialueilla sopimuksista syntyi yhteisymmärrys ilman työtaisteluja, vaikka niihinkin oli kyllä varauduttu.

Neuvottelut alkoivat maaliskuussa. Kunta- ja hyvinvointialalla sopimuskausi päättyi 30. huhtikuuta. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT irtisanoi palkkaohjelman kaksi viimeistä vuotta, mikä aiheutti loppumetreille jännitystä. 

Kaksi päivää myöhemmin eli vappuaattona syntyneessä ratkaisussa uudistettu palkkaohjelma kuitenkin nostaa palkkoja 1,8 prosenttia kolmessa vuodessa. Ero entiseen jäi pieneksi, sillä irtisanotussa palkkaohjelmassa ylimääräiset korotukset olisivat olleet yhteensä 2,0 prosenttia kahdessa vuodessa.

Sopimus tuottaa vuosien kuluessa kertautuen tuhansia euroja.

Puoli miljoonaa kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijää sai yleislinjan mukaiset palkankorotukset. Merkittävää on myös, että uudistettua palkkaohjelmaa ei voi irtisanoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimuskauden aikana voimaan tulee edellisen kauden työryhmätyön lopputulema sukupuolineutraaleista nimikkeistä. Suurin muutos on, että luottamusmies on jatkossa kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja.

Toisteinen kuvio yksityisen sektorin neuvotteluissa

Yksityisellä sektorilla lakot käynnistyivät helmikuun alussa. Tällöin TES-kierroksen päänavaajasopimuksesta, teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä tessistä oli käyty neuvotteluja jo viisi kuukautta ilman tulosta. Lakkoja ilmoitettiin Teknologiateollisuudessa työntekijöiden ja toimihenkilöiden lisäksi myös YTN:n toimesta. Kemian alan ylempien toimihenkilöiden tessin neuvottelut olivat alkaneet tammikuun alussa.

YTN:n ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvotteleman työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin 60 000 ylempää toimihenkilöä. YTN:n ja Kemianteollisuuden neuvotteleman tessin piiriin kuuluu noin 10 000 ylempää toimihenkilöä. 

– Neuvottelut eivät ole koskaan helppoja. Oman valtuutetun historiani aikana tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sopimusneuvotteluihin käytiin ottamassa vauhtia valtakunnansovittelijan luona, sanoo Loimun valtuutettu Jani Korhonen, YTN:n kemian alan taustaryhmän jäsen. 

Korhonen työskentelee Turussa Orion Pharmalla kehityspäällikkönä.

YTK:n kemian taustaryhmä piti tiivistä yhteyttä neuvottelijoihin. Korhosen mukaan oli vaikea käsittää, miksi sovintoon pääsy oli työnantajapuolelle niin vaikeaa. Korhosen mukaan neuvotteluissa toistui sama kuvio: palkoista ei päästy puhumaan ennen kuin sopimuksen tekstit olivat valmiina.  

Solmu lähti aukeamaan ”Teknon tessistä”

Kun neuvotteluteitse ei löytynyt ratkaisua, annettiin lakkovaroitus ja saatiin kutsu valtakunnansovittelijan luokse.

Kemian alan ylemmät toimihenkilöt olivat lakossa ensimmäistä kertaa koko sopimuksen olemassaolon aikana. 

Vasta lakkojen jälkeen päästiin neuvottelemaan palkoista.

Loimun neuvottelupäällikkö Aaro Riitakorpi oli yksi YTN:n neuvottelijoista sopimusneuvottelupöydässä. Hänen mukaansa neuvotteluja käytiin suhteellisen hyvässä hengessä, vaikka ne olivat pitkät ja vaikeat. 

Kävin syksyllä 2024 valtakunnansovittelijalla koulutuksen. Enpä silloin vielä kuvitellut, että olisin jo keväällä samassa paikassa neuvottelemassa, Riitakorpi sanoo.

Järjestöjen yhteiset tavoitteet oli viimeistelty jo syksyllä 2024. Sitten yritettiin löytää työnantajapuolen kanssa yhteistä maaperää. Kemian alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus päättyi tammikuun lopussa. 

”Venymiskielto” tuli voimaan ensin, lakkovaroitus annettiin maaliskuun lopussa ja ensimmäinen lakkopäivä oli 11.4. 

Kun Teknologiateollisuuden ja YTN:n välinen TES oli 4.4. syntynyt, palkankorotusten yleinen linja oli selvillä, Riitakorpi kertoo. 

Solmu alkoi aueta.

Riitakorven mukaan työnantajapuoli oli halunnut isoja heikennyksiä. Siihen katsoen lopputulos on hyvä. 

Vaikka muutosneuvotteluajan lyhennyksen torjuminen ei onnistunut, saimme yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, kemian alan yleiskorotusosuus on parempi kuin Teknologiateollisuudella, perhevapaisiin tuli neljän päivän lisäys, paikallisen sopimisen pelisäännöt ovat selkeämmät ja luottamushenkilöiden korvaukset nousevat. Yhdessä kokonaisuus on merkittävä.

Riitakorpi näkee hyvänä sen, että vaikuttamismahdollisuus lakkoilulla onnistui. Palkansaajan asema ei voi mennä joka kierroksella heikommaksi.

Neuvottelutoiminnassa on hänen mukaansa tärkeää osapuolten välinen luottamus, selkeät tavoitteet ja työtaisteluvalmius. Tällä kierroksella työtaisteluvalmius korostui. 

Nyt on helpottunut fiilis. Aivoka­pasiteettia vapautuu nyt muuhunkin työhön.

Yhdessä enemmän

Aaro Riitakorpi on ylpeä neuvottelutuloksesta. ”Näissa olosuhteissa ja näillä pelimerkeillä lopputulos on hyvä.”

Ei tällaisia työehtoja ja palkankorotuksia saada ilman joukkovoimaa. Kun kuulutaan liittoon, saadaan yhdessä enemmän, Riitakorpi sanoo. 

Myös Jani Korhonen on tyytyväinen neuvotteluratkaisuun. Kun inflaatio nakertaa tasaisesti kaikkien palkkoja, oli tärkeää saada oikeudenmukaiset palkankorotukset. Ja kun sopimuskausi on tällä kertaa pitkä, kolme vuotta, se antaa työrauhan keskittyä muuhun yhteiseen tekemiseen.

Hyvä neuvotteluratkaisu myös vaikuttaa paikalliseen sopimiseen. 

Ensimmäistä kertaa saimme työnantajalta näin hyvää palkkadataa. Uskon, että jatkossa paikalliseen sopimiseen on paremmat mahdollisuudet, hän toteaa.

Sopimusten merkittävyyttä lisää, että ne syntyivät monin tavoin vaikeassa tilanteessa. Koko maailmaa ovat viime vuosina rasittaneet monenlaiset kriisit eikä työsuhteiden ehdoista ole pitkiin aikoihin päästy neuvottelemaan niin sanotusti normaalitilanteessa. 

Taloustilanne jatkuu epävarmana. Valtiolla on käynnistynyt ennennäkemätön säästökuuri, joka on jo vaikuttanut monen viraston toimintaan. Kunta- ja hyvinvointialueiden säästöt puhuttavat jatkuvasti. 

Kehitys näyttää johtavan siihen, että samoja, monesti vielä lakisääteisiä työtehtäviä hoitaa jatkossa yhä pienempi joukko ammattilaisia. Tällaisessa tilanteessa osaavan työvoiman pysyvyys ja saatavuus edellyttää kilpailukykyistä palkkaa. 

Ja kuten tälläkin neuvottelukierroksella kävi selväksi, oikeudenmukaisten sopimusten saavuttamiseksi tarvitaan ammattiliittojen määrätietoista työtä. 

Lakko toi palkankorotukset valtiolle

• 1. 7.2025 yleiskorotus 2,4 %
• 1. 10.2026 korotus 3 %, yleiskorotusta 2,1 % ja virastoerää 0,9 %. Yleis­korotuksen ja virastoerän suhdetta voi muuttaa neuvottelemalla niin,
  että virastoerän suuruus on enintään 1,9 % ja yleiskorotus vähintään 1,1 %. 
• 1.8.2027 yleiskorotus 2,4 %

Suuret sopimukset

• Julkisen sektorin ja julkisrahoitteisten alojen virka- työehtosopimusneuvottelut koskivat kaikkiaan yli 660 000:ta palkansaajaa. Heistä 200 000 on akavalaisia JUKO-liittojen jäseniä. 

Palkankorotukset kemian alalla

• Palkankorotuksista sovitaan ensisijaisesti paikallisesti. Jos paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, korotukset sopimuskaudelle ovat seuraavat:
• 1.6.2025 yleiskorotus 2,1 %, yrityskohtainen erä 0,4 %
• 1.5.2026 yleiskorotus 1,6 %, yrityskohtainen erä 1,3 %
• 1.5.2027 yleiskorotus 1,5 %, yrityskohtainen erä 0,9 %