Sama työ – eri palkka?

Yle julkisti tänä keväänä Palkkaerokoneen, jossa pystyy tarkastelemaan sukupuolten välistä palkkaeroa koulutusalan sisällä. Loimun aloilta valmistuneiden kohdalla miehet ansaitsevat keskimäärin noin 200–400 euroa kuukaudessa enemmän kuin naiset, kun verrataan mediaanipalkkoja. Aineisto on koottu Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoista vuodelta 2023. Pienimmillään erot ovat ympäristötieteen (79 €), kemian (161 €) ja tilastotieteen (111 €) maistereilla. Yksi suurimmista eroista on metsätalouden MMM-tutkinnolla (923 €). Tohtoritutkinnon suorittaneilla tilanne vaihteli enemmän, ja ilahduttavasti biokemian ja tilastotieteen puolelta väitelleistä sukupuolten välistä palkkaeroa ei ollut nähtävissä. 

Ylen palkkaerojen vertaaminen Loimun työmarkkinatutkimuksen dataan toi esiin yhtäläisyyksiä, mutta myös joitain eroja. Tarkasteltavat koulutusalat eroavat hieman, sillä työmarkkinatutkimuksessa käytämme Tilastokeskuksen koulutusalaluokitusta tiheämpää jaottelua. Erityisen suuria keskipalkkoihin liittyvät sukupuolten väliset palkkaerot näyttävät olevan metsäekonomian (1 158 €), metsäekologian (742 €) ja ekologian (590 €), matematiikan ja tilastotieteen (619 €) sekä akvaattisten tieteiden ja limnologian (516 €) kohdalla. 

Palkkaeroja selvitettäessä pitää vertailtavien tietojen olla mahdollisimman samanlaisia. Niille löytyy luonnollisia selityksiä, kuten naisten ja miesten sijoittuminen eri sektoreille ja toimialoille, sekä sijoittuminen eri toimiasemiin asiantuntijoina ja esihenkilöinä. Palkkaerot myös vaihtelevat eri vuosien välillä, kun verrataan keskipalkkaa ja mediaania työmarkkinatutkimuksien aineistoissa. Viime lokakuun palkoissa naisten ja miesten palkkaero on ollut pienimmillään. 

Loimu teki erillisen palkkadiskriminaatiotutkimuksen vuoden 2022 työmarkkinatutkimuksen aineistosta. Silloin todettiin, että noin 450 euron palkkaerosta reilusti yli puolet selittyi erilaisten urapolkujen ja taustamuuttujien avulla. Lopulta miesten sukupuolestaan saaman hyödyn ja tutkimuksessa tarkasteltujen muuttujien ulkopuolelle jäävien syiden muodostama rahallisen hyödyn arvo oli 172 euroa. Tätä voidaan kutsua selittymättömäksi palkkaeroksi, ja se oli 3,8 % koko aineiston keskipalkasta. Korkeakoulutettujen joukossa tämä vaikuttaa onneksi kohtuullisen pieneltä, esimerkiksi ekonomeilla selittymätön palkkaero on 665 €/kk (9 %) ja diplomi-insinööreillä 312 €/kk
(5,5 %). 

Loimun jäsenistössä erityisen huolestuttavia piirteitä liittyy kansainvälisten osaajien sukupuolten väliseen palkkaeroon. Miesten keskipalkka oli 809 euroa korkeammalla kuin naisten keskipalkka, mikä on kolminkertaisesti koko jäsenistön palkkaero. 

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaikutukset ovat hiljalleen alkaneet näkyä työpaikkailmoituksissa palkkatasoon liittyvän tiedon lisääntymisenä. Direktiivin säädökset tulee saattaa osaksi suomalaista lainsäädäntö vuoden sisällä. Tämän myötä myös oman palkan vertaaminen muiden samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten keskipalkkaan tulee olemaan mahdollista. Tällä pitäisi olla pitkässä juoksussa vaikutuksia sekä yleiseen palkka-avoimuuteen että palkkatasa-arvon toteutumiseen. 

Kansainvälisten jäsenten palkoissa erittäin suuri sukupuoliero

Vuoden 2024 työmarkkinatutkimuksen kanssa samaan aikaan toteutettiin myös Loimun kansainvälisille jäsenille suunnattu englanninkielinen kyselytutkimus. Siihen saatiin noin 200 vastausta, mikä oli 40 prosenttia koko kohderyhmästä ja siten loistava tulos! 

Kansainvälisten jäsenten jakautuminen eri työnantajasektoreille ei poikennut kaikkien loimulaisten jakaumasta. Palkkataso sen sijaan oli matalampi, keskipalkka noin 500 euroa pienempi kuin kaikkien loimulaisten keskipalkka. Huomionarvoista on se, että miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat kaikkien loimulaisten sukupuolittunutta eroa huomattavasti suuremmat. 

Tutkimuksen epävarmuustekijät

Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimuksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Otoskoot ovat myös sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Nämä epävarmuustekijät on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa.

Mitä kysyttiin?

Loimun vuosittain toteutettavassa työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin mm. jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot) lokakuulta 2024, joihin pyydettiin sisällyttämään myös luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Mahdolliset ylityökorvauk­set, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkojen osalta tarkastelussa ovat mukana vain ne vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevat jäsenet, jotka ovat kokoaikaisesti töissä.

Tutkimuksen toteutus

Työmarkkinatutkimuksen toteutuksesta vastaa Taloustutkimus Oy. Kyselylomake lähetettiin kaikille Loimun varsinaisille jäsenille, joilla oli jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Vastausprosentiksi tuli tuli 21,7, mikä oli hieman matalampi kuin edellisenä vuonna (25).