Kolumni: Tuleva vaalikausi näyttää TKI-toiminnan suunnan
T&K-rahoituslaki ja laki T&K-toiminnan verokannustimesta tulivat voimaan 1.1.2023. Tammikuussa parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä esitteli myös luonnoksensa monivuotisen T&K-rahoituksen suunnitelmaksi. Se työstää suunnitelmaa alkuvuoden aikana, tavoitteenaan suunnitelman valmistuminen helmikuun loppuun mennessä.
Olemme Loimussa tehneet pitkäjänteisesti vaikuttamistyötä suomalaisen TKI-toiminnan kehittämisen ja TKI-panostusten kasvattamisen puolesta. Edellä mainitut asiat ovatkin meille erinomaisia uutisia ja kertovat siitä, että poliittiset päättäjät ovat toivottavasti tosissaan TKI-toiminnan vauhdittamisessa.
Suomalaisen TKI-toiminnan kehittäminen on yli vaalikausien ulottuva projekti, jossa valtiovallan, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän pitää toimia mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yhteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Loimun tehtävänä on olla yksi tämän projektin merkittävistä kirittäjistä. Julkaisimme viime vuonna Kestävän tulevaisuuden rahoitus -raportin, jossa esitimme 9 keskeistä toimenpide-ehdotusta suomalaisen TKI-toiminnan kehittämiseksi. Niistä kaksi ensimmäistä ovat perusesityksemme TKI-rahoituksen nostamiseksi vähintään 4 prosenttiin BKT:sta ja edellä mainitulle tavoitteelle suotuisan toimintaympäristön luominen TKI-rahoituslailla ja TKI-rahoituksen suunnitelmalla. Tilanne on kehittynyt näiden osalta oikeaan suuntaan.
Nostankin nyt listaltamme kolme seuraavaa esitystä, joihin liittyvät toimenpiteet kertovat askelta pidemmälle siitä, ovatko poliittiset päättäjät tosissaan erityisesti vihreän siirtymän toteuttamiseen liittyvän TKI-toiminnan kehittämisessä.
Ensinnäkin, jotta Suomen asettamat kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet on mahdollista saavuttaa, meidän tulee luoda Suomeen investointiohjelma, joka tukee teollisuuden uudistumista ja josta rahoitetaan kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita.
Toiseksi, yliopistojen luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimuksen rahoituskehitys pitää kääntää positiiviseksi, tarvittaessa tähän tutkimukseen erikseen ohjatulla rahoituksella. Painimme vihreän siirtymän toteuttamisen kanssa, mutta samaan aikaan meillä on tutkimustyövuosia yliopistoissa vähennetty luonnontieteissä 3 prosentilla ja maatalous- ja metsätieteissä 6 prosentilla, kun taas yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä niitä on lisätty 19 prosentilla.
Kolmanneksi, valtion sektoritutkimuslaitosten rahoitusta on nostettava tuntuvasti, jotta muun muassa pitkiin aikasarjoihin perustuvan tutkimuksen jatkuvuus voitaisiin turvata. Niiden tutkimustyövuosien määrä on pudonnut 40 prosenttia 2010-luvulla. Näin ei voi jatkua, jos aiomme oikeasti saavuttaa TKI-toiminnassa haluttuja tuloksia.
T&K-rahoituslaki ja verokannustimet sekä pitkäjänteinen suunnitelma ovat erittäin hyvä alku. Tuleva vaalikausi näyttää suunnan siitä, olemmeko oikeasti tosissamme suomalaisen TKI-toiminnan kehittämisessä. Me loimulaiset lupaamme keskusteluttaa ja kirittää päättäjiä, jotta saavutamme kunnianhimoiset tavoitteet.