Kolumni: Vihreään siirtymään investoiminen on kansantaloudellisesti kannattavaa
Akavan tiedontuotantoyksikkö Akava Works julkaisi toukokuussa yhteistyössä tutkimusyhtiö Oxford Economicsin (OE) kanssa tuotetun selvityksen ”EU:n ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen makrotalouteen” (Akava Works -raportti 2/2024). Selvityksen tavoitteena on tarkastella EU:n ja Suomen päästötavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien politiikkojen taloudellisia vaikutuksia seuraavien vuosikymmenten aikana. OE on käyttänyt selvityksen laatimisessa skenaarioanalyysimenetelmää ja kirjallisen lähdeaineiston lisäksi muun muassa haastatellut viittä suomalaista ilmastoenergia-asiantuntijaa ja ekonomistia.
Selvityksessä OE vertailee pohja- tai perusennusteeseensa kahta vaihtoehtoista skenaariota, Ilmastojohtaja-skenaariota ja Viivästynyt eteneminen -skenaariota. Ilmastojohtaja-skenaariossa selkeä politiikka ohjaa investointeja puhtaan energian kapasiteettiin, T&K-rahoitusta nopeutetaan niitä tukevalla politiikalla ja Suomi saavuttaa ilmastolain mukaiset päästövähennystavoitteensa ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Viivästynyt eteneminen -skenaariossa puhtaan siirtymän tiellä on takaiskuja ja kitkaa ja Suomi ei saavuta edellä mainittuja tavoitteita.
Selvityksen olennaisimpana tuloksena voitaneen pitää sitä, että OE:n kehittämän Global Economic Model (GEM)-talousmallin mukaan Suomella on pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, jos se saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastojohtajaskenaariossa reaalinen BKT kasvaa keskimäärin 0,94 prosenttia vuodessa vuosina 2024–2050 vihreiden investointien kasvun ansiosta verrattuna perusskenaarion 0,77 prosentin kasvuun. Tämän seurauksena BKT on 4,5 prosenttia perusuraa korkeampi vuonna 2050. Vuotuinen nimellistulo puolestaan on Ilmastojohtaja-skenaariossa 13 prosenttia korkeampi vuonna 2050 kuin perusskenaariossa. Viivästyneen etenemisen skenaariossa reaalinen BKT-kasvu jää keskimäärin 0,80 prosenttiin vuosina 2024–2050. Mikäli Suomi ei saavuta ilmastotavoitteitaan, saattaa sen talous kokea iskun, joka voi johtaa 2,2 miljardin euron suuruiseen BKT-menetykseen vuosina 2030–2035 muiden viivästyneen etenemisen skenaariossa havaittujen vaikutusten lisäksi.
Talouden ennustamiseen liittyy luonnollisesti paljon epävarmuuksia. Tämä Akava Worksin ja Oxford Economicsin uunituore raportti on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen tuodessaan esiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyvät kokonaistaloudelliset mahdollisuudet Suomen kaltaiselle kansakunnalle. Korkeatasoiseen osaamiseen ja korkeatasoisiin osaajiin investoimalla voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme ja samalla kehittää Suomen taloutta suotuisaan suuntaan. Loimun jäsenet ovat näiden tavoitteiden saavuttamisessa avainhenkilöitä.