Osaamisella turvallisuutta
STUK:in toimistopäällikkö Kai Hämäläinen painottaa, että ydinjätteiden käsittely ja loppusijoittaminen on erittäin monialainen kenttä, jossa tarvitaan esimerkiksi geologian, radiokemian, kemian, fysiikan ja materiaalitieteiden asiantuntemusta, ja myös mallinnukseen ja hitsaukseen tarvittavaa erityisosaamista. Kaikkea tätä osaamista tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen, vaikka laitoksen käyttöönotto lähestyykin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään tukenut alaan liittyvää tutkimusta ydinvoimayhtiöiltä kerätyillä varoilla rahoitetulla tutkimusohjelmalla. Rahoitusta saaneet hankkeet yltävät rajatuista gradutöistä ja väitöskirjoista tutkimusryhmien ja -laitosten laajoihin monivuotisiin projekteihin. Tänä vuonna päättyy kolmivuotinen Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma eli KYT 2022 ja haku ensi vuonna käynnistyvään SAFER 2028 -ohjelmaan toteutetaan loppuvuodesta.
–Monialaisuuden vuoksi ydinjätehuollon osaajia ei ole käytännöllistä kouluttaa kohdennetussa koulutusohjelmassa, joten tutkimuksen edistäminen on välttämätöntä erityisasiantuntijoiden saamiseksi alalle.
Ydinjätteen käsittely ei ole irrallaan muusta ydinteknologian maailmasta, Hämäläinen muistuttaa
– Ydinjätteitä käsittelevät laitokset suunnitellaan samoja turvallisuusperiaatteita noudattaen kuin voimalat, joten siellä saadusta kokemuksesta on hyötyä myös ydinjätepuolella. Ja jos ydinvoimalaosaaminen menetetään, mikä on uhkana ydinvoimasta luopuneissa maissa, se tuottaa myös jätteiden käsittelylle omat lisähaasteensa.
Ilmastonmuutoksen seurauksena tuuli on kääntynyt ja ydinvoimasta on jälleen tullut puhdasta energiaa. Voimaloiden aikaisemmin päätettyjä sulkemisia lykätään ja uusia ydinvoimaloita aletaan suunnitella. Hämäläisen mielestä ydinjätepuolella muutoksella ei ole kovin suurta merkitystä, sillä itse jäte ei muutu mihinkään, vaikka määrät lisääntyisivät.
– Sama koskee viime aikoina kovasti hypetettyjä pienvoimaloita. Vaikka ne tuottaisivat vain pieniä määriä jätettä, ne säilyvät yhtä pitkään yhtä vaarallisina kuin suurten voimaloiden isommat jätevirrat. Sen vuoksi niiden jätehuolto pitää suunnitella ja järjestää turvallisesti isojen laitosten tavoin, Hämäläinen pohtii.
– Nykyinen ydinenergialaki on tehty isojen laitosten luvittamiseen ja sitä ollaan nyt uusimassa. Siinä yhteydessä mietitään aikaisempaa tarkemmin myös pienvoimaloiden ja myös esimerkiksi sairaaloissa syntyvän ja Valtion pienjätevarastossa Olkiluodossa säilytettävän pienen mittakaavan radioaktiivisen jätteen käsittelyä ja loppusijoitusta. Myös voimaloiden käytöstä poistamisen luvituksen yksityiskohdat vaativat tarkennusta tulevaan lakiin. Vuonna 2015 suljetun Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poistamisen luvituksesta ja toteutuksesta saadaan käytännön kokemuksia pienessä mittakaavassa.