Yksimielisyys auttoi perustettaessa Hossan kansallispuistoa
Hossa oli lahja 100-vuotiaalle Suomelle, mutta myös Suomussalmelle ja koko Kainuun matkailulle, sanoo erikoissuunnittelija Kerttu Härkönen Metsähallituksesta.
Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueille levittäytyvä Hossan kansallispuisto perustettiin 17.6.2017 Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kerttu Härkönen kertoo, että perustamisessa ei tarvinnut lähteä tyhjästä.
– Hossa oli ollut valtion retkeilyalue jo vuodesta 1979 ja siitä oli kehittynyt Kainuun suosituin luontokohde. Alueella oli entuudestaan erittäin hyvät retkeilypalvelut – polkuja, kämppiä ja laavuja – ja se oli myös suosittu hoidettu virkistyskalastuskohde.
Kansallispuistoksi muuttuminen merkitsi suuren mediahuomion ohella ennen kaikkea kahden miljoonan euron rahoitusta paikkojen kunnostukseen.
– Luontokeskuksessa tehtiin isoja remontteja, joilla muutettiin tilankäyttöä ja uudistettiin keittiö- ja ravintolatilat. Lisäksi rakennettiin liikenneyhteydet kanjonijärvi Julman Ölkyn suuntaan. Näyttävä uudistus oli myös Värikallion 4 000 vuotta vanhojen kalliomaalausten ihailuun tarkoitetun näköalatasanteen uusiminen teräsrakenteiseksi, jotta se kestäisi kasvavat käyttäjämäärät, Härkönen listaa muutoksia.
– Muutenkin retkeilypalvelujen tasoa nostettiin tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Patikointireitit linjattiin ja nimettiin uudelleen ja rakennettiin neljä maastopyöräilyreittiä. Niistä pisin on 50 kilometriä, valtaosin kansallispuiston alueella. Se on ollut äärettömän suosittu.
Luontokeskukseen rakennettiin myös valokuvanäyttely ja Värikallion maalauksista innoituksensa saanut ammattitaiteilijoiden johdolla toteutettu yhteisöllinen taideteos. Lisäksi järjestettiin näyttävät avajaiset, joihin osallistui tasavallan presidentti puolisoineen.
Puisto ilman vastustajia
Hossan perustamisessa oli erityistä se, että soraääniä ei käytännössä kuultu. Kalaistutusten varassa toimivat harrastuskalastajille tarkoitetut vedet rajattiin puiston ulkopuolelle.
– Toki ne ovat edelleenkin siinä vieressä, ja alueen yrittäjät voivat edelleenkin palvella turisteja, jotka tulevat tänne kalastuksen takia.
Retkeilyalueilla metsienkäsittely on ollut rajoitetusti sallittua, mutta kansallispuistoissa se on kiellettyä, paitsi metsää ennallistettaessa. Hossassa hakkuita ei kuitenkaan tehty vuosikausiin. Alueelle laadituista hakkuusuunnitelmista ehdittiin kiistellä viimeisten 10 vuoden aikana useampaankin otteeseen, mutta hakkuut pantiin jäihin ja suunnitelmista luovuttiin kovan paikallisen vastustuksen takia.
Kansallispuisto on ollut koko paikkakunnalle valtavan myönteinen asia.
– Yksi syy siihen, että Hossa päätyi Porkkalan sijasta kansallispuistoksi valinnan viimeisessä vaiheessa, oli vahva paikallinen yksimielisyys. Käytännössä kaikki suomussalmelaiset Hossan kyläläisiä myöten halusivat, että puisto perustetaan. Ja kyllähän se on ollut heille ja koko paikkakunnalle valtavan myönteinen asia, Härkönen sanoo.
Perustamisvuonna 2017 puistossa kävi 120 000 vierailijaa, eli kävijämäärä kaksinkertaistui retkeilyalueaikaan verrattuna. Pandemiavuonna 2020 heitä oli edelleenkin 110 000, vaikka välillä käytiin jo 100 000:n tuntumassa.
– Hossan etäisyys isoista kaupungeista ja matkailukeskuksista vaikuttaa kävijämääriin, toisaalta samasta syystä siellä vietetään useampia öitä kerrallaan. Sinne tulee myös talvituristeja, joista suurin osa Keski-Euroopasta.