Esitetty palkka-avoimuus on tärkeä askel oikeaan suuntaan
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi 15.11. esityksensä palkka-avoimuuden lisäämiseksi tasa-arvolaissa. Loimu näkee esitetyn uudistuksen oikeasuuntaisena, mutta riittämättömänä. Palkkasyrjintään puuttumisen ja tasa-arvon edistämisen kannalta on välttämätöntä, että työntekijöillä on nykyistä parempi käsitys työpaikkansa palkkauksen määräytymisen perusteista ja henkilöstöedustajalla on oikeus saada riittävän kattavat tiedot palkkauksen toteutumisesta.
Työelämän tasa-arvo ja syrjintään puuttuminen ovat laajasti hyväksyttyjä tavoitteita, mutta käytännön tasolla niiden edistäminen jää harmillisen usein puheen tasolle. Olennainen tekijä palkkasyrjintään puuttumiseksi on tieto epäkohdista. Tällä hetkellä työntekijöiden tai heidän edustajansa mahdollisuudet saada tietoa työpaikan palkkausjärjestelmistä ovat rajallisia yksityisellä sektorilla, eikä selittämättömään palkkaeroon päästä käsiksi, koska palkkaukset ovat pääosin salaisia. Esitetty uudistus toisi tähän selkeän parannuksen. Julkisella sektorilla palkkaukset ovat toki olleet julkisia jo pitkään.
Moni työnantajaliitto on kiirehtinyt kritisoimaan voimakkaasti ministeriön esitystä ja maalannut uhkakuvan, jonka mukaan laajempi palkka-avoimuus tarkoittaisi palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien rapautumista ja palkitsemisen pakollista tasapäistämistä. Palkkaukselle, palkitsemiselle sekä työssä suoriutumiselle pitää kuitenkin jo nyt olla perusteet.
- Jos palkoista puhuminen vaikuttaa negatiivisesti työilmapiiriin ja työhyvinvointiin, ongelma on aivan muualla kuin palkka-avoimuudessa. Pelkäävätkö työnantajat, että lisääntynyt palkka-avoimuus johtaisi esimerkiksi siihen, että naiset alkaisivat pyytää palkankorotuksia yhtä usein kuin miehet? ihmettelee Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. – Tai että työpaikkojen sisäisten palkkaerojen paljastuessa samasta työstä vähemmän palkkaa saavat alkavat vaatia perusteluja palkalleen? Nämähän juuri ovat uudistuksella tavoiteltuja hyviä asioita.
STM:n esityksessä ehdotettu palkkakartoitus henkilöstöedustajan keskeisenä tietolähteenä koskee vain työpaikkoja, joissa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Näin ulkopuolelle jäisi valtaosa Suomen työpaikoista. Tämä on esityksen suuri puute. Uudistuksella pitäisi pystyä edistämään tasa-arvoa kaiken kokoisilla työpaikoilla.
Nykyään palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vain joka kolmas vuosi, mikä on aivan liian harvoin esimerkiksi palkkasyrjintään puuttumisen näkökulmasta. Kaikki työehtosopimukset eivät sisällä palkkataulukoita, ja paikallisen sopimisen lisääntyessä työpaikkakohtainen tietoisuus palkkauksesta sekä henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeus korostuvat.
- Työssä suoriutumisesta pitää pystyä palkitsemaan ilman, että siinä on mitään hävettävää tai salattavaa. On lopulta kaikkien etu, että palkkaus ei ole mysteeri tai tabu, vaan sille on selkeät perusteet, jotka kestävät päivänvalon, Mikko Salo toteaa.
Lisätietoja: Aaro Riitakorpi, koulutus- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry, 09 6226 8516