Suomen turvallisuus edellyttää korkeatasoista osaamista
Pysyäkseen turvallisuus- ja puolustusteknologian kehityksen kelkassa Suomi tarvitsee korkeatasoista osaamista luonnontieteiden alalta. Loimun jäseniä työskentelee puolustusvoimien palveluksessa sekä monissa muissa tehtävissä, joilla on merkitystä Suomen kokonaisturvallisuudelle.
Loimu järjesti yhdessä Kemianteollisuus ry:n kanssa SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden korkeakoulutuksen merkityksestä ja tulevaisuudennäkymistä Suomen kokonaisturvallisuuden ja puolustusalan näkökulmasta. Keskustelemassa oli asiantunteva kaarti: Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja Ville Kuparinen, Forcit Oy:n testauspäällikkö Matias Tuomisalo, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Petra Pulli sekä kansanedustaja, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Maaret Castrén.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti kesäkuussa uuden visionsa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vuoteen 2040 asti. Visiossa nostetaan esille tarve kestävälle ja ennakoitavalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukselle sekä tavoite korkeakoulutettujen määrän nostamisesta 60 prosenttiin ikäluokasta.
– Olemme jääneet korkeakoulutuksessa jälkeen muista OECD-maista. Tämä on huolestuttavaa paitsi talouskasvun, myös huoltovarmuutta tukevien koulutuspolkujen kannalta. Koulutusmäärien lisääminen ei kuitenkaan saa tapahtua opetuksen laadun kustannuksella, linjaa Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi.
Monien kriisien maailmassa tarvitaan tutkittua tietoja ja monipuolista osaamista. Epävarmoina aikoina puolustuksen merkitys yhteiskunnalle usein korostuu.
– Puolustusvoimat ja puolustukseen liittyvä teollisuus tarvitsevat korkeatasoista osaamista erityisesti luonnontieteiden alalta. Turvallisuuteen ja puolustukseen panostamisen tulee näkyä tutkimusrahoituksen kasvuna ja uusina työpaikkoina. Mikäli poliitikot kasvattavat merkittävästi puolustuksen määrärahoja, olisi perusteltua ohjata osa tästä miljardipotista tutkimukseen, kuten useissa muissa maissa on tehty, toteaa Riitakorpi.
Lisätietoja:
-
Aaro Riitakorpi
Yhteiskuntasuhde- ja neuvottelupäällikkö