Loimun viisi tavoitetta Suomen valoisammalle tulevaisuudelle

Maamme tulevaisuus rakentuu tutkitulle tiedolle, korkeatasoiselle osaamiselle ja luonnon kantokyvyn turvaamiselle. Tarjoamme eduskuntaan huhtikuussa 2027 valittaville kansanedustajille ratkaisuja, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, hyvää työelämää ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

1. Tehdään tutkimuksesta ja innovaatioista kasvun perusta

Suomen on pidettävä kiinni tavoitteesta nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitusta on suunnattava erityisesti kestävää tulevaisuutta rakentaville aloille ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön. TKI-panostukset eivät ole vain menoerä, vaan välttämätön investointi osaamiseen, uudistumiseen ja kestävään talouskasvuun.

2. Turvataan maksuton ja laadukas koulutus

Korkeakoulutuksen maksuttomuudesta ei pidä joustaa. Eri alojen koulutusmäärien on perustuttava tutkittuun ennakointiin ja työllistymiseen, ja uusille aloituspaikoille on varmistettava pysyvä rahoitus. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen lähiopetukseen, käytännön harjoitteluun ja asianmukaisiin opetus- ja tutkimustiloihin. Samalla tohtorikoulutuksen laatua sekä tohtoreiden urapolkuja yrityksissä ja julkisella sektorilla on vahvistettava.

3. Rakennetaan työelämää, joka tukee mielenterveyttä ja työllistymistä

Psykososiaalisen kuormituksen hallinnan on oltava velvoittava ja järjestelmällinen osa työpaikkojen johtamista ja työsuojelua. Työnantajien vastuuta on selkeytettävä ja turvallisuussääntelyä täsmennettävä. Myös työttömänä on voitava ylläpitää osaamista ja työkykyä: työn vastaanottamisen, yrittämisen ja opiskelun tulee olla mahdollista ilman kohtuutonta etuuksien menetystä. Tohtorikoulutettavien oikeus työttömyysturvaan on turvattava selkeästi.

4. Vahvistetaan huoltovarmuutta koko arvoketjussa

Huoltovarmuus on nähtävä kokonaisuutena. Sen varmistaminen edellyttää alkutuotannon lisäksi toimivia tuotantopanosten saatavuusketjuja, vakaata energiahuoltoa, toimintakykyisiä kansainvälisiä markkinoita sekä kuluttajien mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia valintoja.

  • Kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus perustuu kannattavaan maatalouteen, toimiviin tuotantopanosten toimitusketjuihin ja kestävään maankäyttöön.
  • Metsätaloudessa on turvattava puun saanti samalla, kun vahvistetaan metsien hiilivarastoja ja hiilinieluja sekä turvataan luonnon monimuotoisuus.
  • Huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttää myös merkittäviä panostuksia lääke- ja elintarviketeollisuuden innovaatioihin sekä kotimaisen lääketuotannon omavaraisuuteen.

Vihreän siirtymän toteutuminen puolestaan vaatii muun muassa kriittisten mineraalien vastuullista tuotannon kasvattamista. Lisäksi digitaalista huoltovarmuutta on vahvistettava kehittämällä ja hyödyntämällä Euroopassa tuotettuja digitaalisia järjestelmiä.

5. Pysäytetään luontokato ja torjutaan ilmastokriisi

Valtion tulee luoda kannustimia, joilla ympäristöä kuormittavista toiminnoista on taloudellisesti kannattavaa siirtyä luonnon monimuotoisuutta tukeviin ja päästöjä alentaviin tapoihin. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä tulee siirtyä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön kaikkialla missä se vain on mahdollista. Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on saavutettava. Pitkään valmisteilla ollut kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia sekä siihen liittyvä toimintaohjelma on viipymättä saatava hyväksytyksi.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun lisäksi tarvitaan ennakoitavaa, tutkimukseen perustuvaa sääntelyä. Pitkäjänteisempi luontolainsäädäntö turvaisi ihmisten oikeudet terveelliseen ympäristöön, yritysten toimintaympäristön ennustettavuuden sekä maanomistajan omaisuudensuojan toteutumisen

Mikä Loimu?

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu ry kokoaa yhteen lähes 23 000 korkeasti koulutettua asiantuntijaa. Loimun jäsenet ovat koulutukseltaan agronomeja, biologeja, biotieteilijöitä, elintarviketieteilijöitä, fyysikoita, geologeja, kemistejä, limnologeja, maantieteilijöitä, matemaatikoita, meteorologeja, metsänhoitajia, ravitsemustieteilijöitä, ympäristötieteilijöitä – ja monia muita.

Loimulaiset työskentelevät asiantuntija- ja johtotehtävissä useilla eri aloilla ja sektoreilla, ja heidän osaamisensa on keskeistä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä vaikutamme sen puolesta, että päätöksenteossa hyödynnetään tutkittua tietoa ja turvataan jäsentemme alojen toimintaedellytykset.

Tutustu tavoitteisiimme laajemmin

Haluatko tutustua Loimun yhteiskunnallisiin tavoitteisiin laajemmin? Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelman löydät osoitteesta https://www.loimu.fi/mika-on-loimu/nain-vaikutamme/kestavan-tulevaisuuden-ohjelma/