Työssä yliopistolla

Yliopistoissa työskentelee noin 2000 Loimun jäsentä. Heistä suurin osa kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Iso osa on väitöstyöntekijöitä, ja osa väitöskirjan tehneistä jatkaa post-docina, ryhmänvetäjänä, Osa työskentelee yliopiston hallintohenkilökuntaan kuuluvana.

Edunvalvonta ja neuvottelutoiminta

Yliopistoissa työskentelevät kuuluvat yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin. Palkkaus määräytyy osana työehtosopimusta olevan yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) mukaan. Aalto-yliopistossa on oma palkkausjärjestelmä.

Loimun jäsenten etuja yliopistoissa valvoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Loimu osallistuu aktiivisesti JUKOn yliopistoneuvottelukunnan toimintaan. Yliopistoneuvottelukunta neuvottelee mm. yliopistojen työehtosopimuksesta. Työnantajaa edustaa Sivistystyönantajien liitto. JUKOn ja Loimun paikallista edunvalvontaa hoitavat luottamusmiehet. He neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työsuhdeongelmissa.

Loimussa toimii koulutus- ja yliopistopoliittinen toimikunta, joka toimii asiantuntijaelimenä Loimun sisällä koulutuspolitiikkaan ja yliopistojen edunvalvontaan liittyvissä asioissa.

Yliote-tiedotteet yliopistolla työskenteleville

Usein kysyttyjä kysymyksiä yliopistolla työskentelystä

  • Pääsääntöisesti yliopistojen työehtosopimuksen määräykset kokonaistyöajasta koskevat yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä, johon sovelletaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmää. Näiden henkilöiden vuosittainen työaika on 1612 tuntia.

    Jokaiselle henkilölle laaditaan vuosittain yhteistyössä esimiehen kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelma. Työsuunnitelmiin kirjataan työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana. Työsuunnitelmia laadittaessa huomioidaan henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Työajan käytön kohdentaminen SoleTM- tai vastaavalla järjestelmällä ei korvaa työsuunnitelman tekemistä.

    Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika merkitsee työntekijälle hyvin laajaa omaa päätösvaltaa työajan käytön ja sijoittelun suhteen. Lähtökohtana on, että työnantajan kanssa sovitaan yleisesti ja miten työajan käyttö jakautuu opetuksen, tutkimuksen ja muiden tehtävien välillä. Tarkemmin voidaan sopia tiettyjen opetuskokonaisuuksien, tutkimushankkeiden ja esimerkiksi hallintotehtävien hoitamisesta.

  • Työntekijän vastuulla on huolehtia siitä, että 1612 tunnin työvelvollisuus hoituu ja sovitut tehtävät tulevat hoidetuiksi. Työntekijä vastaa myös siitä, että järjestelmään sisältyvä vuosilomaa vastaava vapaa tulee pidetyksi. Huomioi, että vapaan pitäminen on myös työsuojelukysymys: työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä pitää vapaata.

    Sovituista tehtävistä voi johtua, että työtä pitää tehdä tiettyyn aikaan tietyssä paikassa (opetukset, vastaanotot, tentivalvonnat tms.). Muilta osin työajan käyttö ja työnteon paikka on työntekijän valittavissa. Tälle tietysti voi asettaa rajoja myös esimerkiksi tutkimuslaitteiden käyttömahdollisuudet vain tiettyinä aikoina.

    Myös vapaiden pito perustuu omaan päätökseen, mutta yksikön töiden sujumisen kannalta on tietysti tarkoituksenmukaista informoida niistä. Vapaita ei siis anota eikä niistä ole sopimispakkoa.

  • Muun henkilöstön osalta noudatetaan vuosilomalakia sekä työehtosopimuksen määräyksiä vuosilomasta.

    Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä ei ole varsinaista vuosilomaa, vaan pelkästään työstä vapaata aikaa. Vapaan käyttö perustuu omaan päätökseen, työstä vapaata ei tarvitse anoa tai niistä sopia erikseen työnantajan kanssa. Opetus- ja tutkimushenkilöstölle maksetaan kuitenkin työehtosopimuksen mukainen laskennallinen lomaraha, joka vastaa vuosilomaa vastaavan laskennallista vapaata.

  • Yliopistoissa noudatetaan työsopimuslakia, jonka mukaan työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaiselle sopimukselle ole erityisiä perusteita. Erityinen peruste voi liittyä työn tekemiseen (esimerkiksi väitöstyöskentely) tai sijaisuuteen. Määräaikaiset työsuhteita on yliopistoissa paljon, jopa 70 %:a opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.

    Mikäli määräaikaisen työsuhteesi perusteet mietityttävät sinua, voit olla yhteydessä oman yliopistosi luottamusmieheen tai Loimun neuvottelupäällikköön. Työntekijällä on oikeus pyytää määräaikaisen työsuhteen perusteita työnantajalta.

  • Yliopistoissa noudatetaan yliopistojen työehtosopimuksessa määriteltyä palkkausjärjestelmää (YPJ). Palkkaus koostuu tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen palkanosista. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

    Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Vaativuusarviointi tulee suorittaa, kun tehtävä muuttuu tai työntekijä aloittaa täysin uudessa tehtävässä, jota ei aiemmin ole ollut yliopistossa.

    Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituskategorian ja -prosentin perusteella.  Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhteisölliset ansiot.  Muun henkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus. Henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan kahden vuoden välein.

    Sekä vaativuuden että henkilökohtaisen palkanosan taulukot löytyvät työehtosopimuksen liitteistä.

  • Apurahalla työskentelevällä tutkijalla ei ole palvelussuhdetta yliopistoon tai tutkimuslaitokseen eikä rahoituksen myöntäjään. Näin ollen hänellä ei  työ- tai virkasuhteeseen kuuluvia etuja eikä myöskään velvollisuuksia. Työtä tai työaikaa ei johdeta eikä valvota. Vaikka apurahakauden jälkeen rahoittajalle usein annetaan selvitys apurahan käytöstä, on apurahalla tehty työ itsessään vastikkeetonta eli apuraha ei ole palkkatuloa.

    Apurahoja ei oteta huomioon ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrää laskettaessa. Apurahakaudet eivät kartuta ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa, mutta pidentävät työssäoloehdon tarkastelujaksoa, joten kassasta ei kannata erota apurahakausien aikana.

    Melan sivuilta löydät lisää tietoa apurahojen vakuuttamisesta. Yli 4 kk:n mittaiset apurahat kuuluvat Melan vakuutusturvan piiriin.

Yliopistojen yleinen työehtosopimus

  • Yliopiston tes (.pdf, 0 t)

Loimussa yliopistosektorin edunvalvontaa hoitaa

  • Maija Holma

    Neuvottelupäällikkö (perhevapaalla 23.6.2021 – )

Koulutukset