Työssä valtiolla

Valtion tutkimuslaitokset ja valtion keskus- ja paikallishallinto työllistävät loimulaisia, ja heidän palvelussuhteidensa ehtoja määrittävät valtion virka- ja työehtosopimus sekä paikalliset sopimukset. Valtiolla työskentelee noin 35 000 akavalaisiin liittoihin kuuluvaa esimiestä ja asiantuntijaa, joista Loimun jäseniä on noin 2 000.

Loimun jäsenten suurimpia työllistäjiä ovat aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus SYKE sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL. Loimulaisia työskentelee myös esimerkiksi ministeriöissä, Säteilyturvakeskuksessa, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa, Suomen Akatemiassa, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa, Ruokavirastossa ja Tullilaboratoriossa.

Edunvalvonta ja neuvottelutoiminta

Valtiolla työskentelevien Akavan liittojen jäsenten edunvalvonta hoidetaan suurelta osin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kautta. Valtakunnallinen pääsopijajärjestö JUKO ry neuvottelee julkisen sektorin akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.

JUKOssa toimii valtion neuvottelukunta, joka päättää valtion virka- työehtosopimuksista ja niihin liittyvistä valtion työaika- ja matkustussopimuksista sekä muusta edunvalvonnasta.  Neuvottelukunta ohjaa ja tukee paikallista luottamusmiestoimintaa. Loimu on edustettuna neuvottelukunnassa.

JUKOn toimintaan kuuluu oleellisesti myös paikallisen tason edunvalvonta, jota hoitavat jäsenten valitsemat luottamusmiehet. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä virka- ja työsuhdeasioissa. Loimu toimii luottamusmiesten tukena erityisesti niillä valtion työpaikoilla, joilla työskentelee paljon loimulaisia.

Loimu ja useat muut liitot julkaisevat valtiosektorin jäsenilleen sähköistä Valtikka -tiedotetta neljä kertaa vuodessa. Tiedotteen saaminen edellyttää, että sähköpostiosoite ja työnantajatiedot ovat oikein liiton jäsenrekisterissä.

Usein kysyttyä valtion palveluksessa

  • Valtiolla on käytössä virastokohtaiset työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvat palkkausjärjestelmät. Tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtainen suoriutuminen tarkastellaan vuosittain käytävissä tulos- ja kehityskeskusteluissa.

    Palkan osat ovat:

    • tehtävän vaativuuden mukainen peruspalkka
    • työsuorituksen ja pätevyyden perusteella maksettava henkilökohtaisesta palkanosasta, jonka enimmäismäärä vaihtelee virastoittain. Enimmillään se voi olla 50 prosenttia peruspalkasta.
    • joissain virastoissa voi olla käytössä kokemusosa, erilliset tulospalkkiot tai erityisolosuhteisiin liittyviä korvauksia

    Palkkaukseen liittyviä erimielisyyksiä käsitellään ao. viraston palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Neuvoja ja ohjeita palkkauksen tarkasteluun saat luottamusmieheltä ja Loimun edunvalvonnasta.

  • Valtiolla on kolme työaikamuotoa, virastotyö, viikkotyö ja jaksotyö. Niistä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksessa. Virastoissa voi olla muitakin toiminnan erityispiirteisiin suunniteltuja työaikajärjestelyjä, kuten esimerkiksi kenttätyö. Valtion henkilöstöön sovelletaan yleensä myös työaikalakia. Ministeriöissä sekä virastojen asiantuntija- ja hallintotehtävissä työaikamuotona on virastotyö, jossa säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

  • Valtion henkilöstön lomaedut ovat pääsääntöisesti paremmat kuin yleisillä työmarkkinoilla. Loman määrä riippuu henkilön palvelusajan pituudesta valtiolla. Valtion sisällä työpaikkaa vaihdettaessa pitämättömät lomat voidaan siirtää virkamiehen mukana virastosta toiseen. Valtion vuosilomista on erillinen vuosilomasopimus, joka poikkeaa vuosilomalaista.

    Loman ajalta maksetaan normaali kuukausipalkkaus, ellei henkilön loma-ajan palkka määräydy prosenttiperusteisesti. Prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa maksetaan silloin, kun henkilön työaika ja palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana.  Loma-ajan palkka on tällöin palvelussuhteen kestosta riippuen joko 9,0 prosenttia, 11,5 prosenttia tai 14,5 prosenttia henkilön lomanmääräytymisvuoden normaalityössäoloajan ansiosta.

    Valtion vuosilomasopimuksen nojalla virkamiehille ja työntekijöille maksetaan myös lomarahaa, jonka suuruus on 4, 5 tai 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Prosentin suuruus riippuu palvelussuhteen kestosta samalla tavoin kuin edellä mainittu vuosilomapäivien määrä.

     

  • Virkamatka on esimiehen määräyksestä tehtävä matka, jonka virkamies tekee virkatehtävien hoitamista varten oman virkapaikan ulkopuolelle. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä virka- että työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Valtion virkamiesten ja työntekijöiden matkustamisesta ja matkakustannusten korvaamisesta on tehty erillinen virka- ja työehtosopimus, jota päivitetään kalenterivuosittain. Lisäksi on tätä täydentäviä virastokohtaisia matkustusohjesääntöjä.

Loimussa valtiosektorin edunvalvontaa hoitaa

Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät koulutukset

  • Vuosiloman ABC

    17.4. klo 16:30 – 17:30
    webinaari Koulutus