Jätevedestä jalostetaan aikaisempaa puhtaampaa lannoitetta
Konventionaalisissa jäteveden puhdistusprosesseissa keskitytään orgaanisen aineksen sekä fosforin ja typen poistoon ja hygieeniseen laatuun. Suomalaisilla puhdistamoilla suurin osa veden epäpuhtauksista poistetaan yleensä kemikaalien avulla esiselkeytyksessä, jota seuraavat vielä biologinen puhdistusvaihe ja jälkiselkeytys.
Selkeytysaltaiden pohjalle kertyvä liete kompostoidaan maanparannus- ja multatuotteiksi, joita Pääkaupunkiseudun vesihuollosta vastaava HSY tarjoaa käytettäväksi maanparannukseen, maisemointiin ja myös lannoitukseen ruoantuotannossa.
HSY:n tutkimuksesta, kehityksestä ja valvonnasta vastaavan palveluyksikön vetäjä Maria Valtari kertoo, että kompostituotteiden käyttöä ei ole tällä hetkellä rajoitettu lainsäädännöllä, mutta kompostia käytetään lähinnä viljapelloilla, sillä puhdistamolietteeseen saostuu orgaanisen aineksen ohella esimerkiksi raskasmetalleja, lääkejäämiä ja erilaisia kemikaaleja.
– Nykyisellä tavalla tuotetun mullan ongelmana on myös, että sitä voidaan käyttää korkeiden kuljetuskustannusten takia varsin rajatulla maantieteellisellä alueella.
HSY:n multa on silti aina löytänyt ottajansa, jätevesiin liittyvästä imagohaitasta huolimatta.
– Meillä seurataan myös esimerkiksi kompostin raskasmetallijäämiä, jotka ovat pysyneet selvästi niille asetettujen raja-arvojen alapuolella. EU:n tasolla valmistellaan kuitenkin jo uutta direktiiviä ja on mahdollista, että vaatimukset haitta-aineiden poistolle ja ravinteiden kierrätykselle puhdistamoilla kiristyvät. Myös sen vuoksi olemme etsineet fosforin talteenotolle tehokkaampia prosesseja, joilla saataisiin aikaan puhtaampi ja korkeamman jalostusasteen lopputuote.
HSY:n oma innovaatio
Yhtä tällaista menetelmää tutkitaan HSY:llä viime vuosikymmenen puolivälissä ideoidussa ja siitä asti kehitetyssä Ravita-hankkeessa, joka on nyt edennyt pilottilaitosvaiheeseen. Viikinmäen puhdistamon tiloihin sijoitetun koelaitoksen kapasiteetti riittää noin tuhannen asukkaan jätevesien käsittelyyn. Laitoksen avulla prosessin toimintaa optimoidaan parhaillaan mahdollisimman taloudelliseksi.
Ravita-prosessin lähtökohtana on ollut fosforiravinnejakeen eriyttäminen muusta lietteestä, mikä tapahtuu siirtämällä saostuskemikaalin annostelu pääosin esisaostuksesta jälkisaostukseen. Saostukseen on käytetty HSY:llä sekä rauta- että alumiinipohjaisia tuotteita.
– Puhdistettavassa vedessä on jälkisaostuksessa jäljellä lähinnä vain liuennutta fosforia, joka saostuu altaan pohjalle yhdessä saostuskemikaalin kanssa, Valtari kuvaa prosessia.
– Tämä sakka on Ravita-prosessin varsinainen raaka-aine, joka otetaan talteen ja liuotetaan uudelleen fosforihapolla. Sen jälkeen seos jaetaan uuttamalla se kierrätykseen kelpaavaksi rauta- tai alumiinijakeeksi sekä fosforijakeeksi. Fosforia toki poistuu jonkin verran muuallakin, esimerkiksi biologisen vaiheen bakteeritoiminnan tuloksena.
Konseptin vahvuus on, että se toimii laitoksilla, joissa fosforia saostetaan kemiallisesti ja joita on valtaosa suomalaisista puhdistamoista.
– Lopputuotteena saadaan teollisuudelle raaka-aineeksi sopivaa fosforihappoa tai ammoniumfosfaattia, joita voidaan käyttää joko sellaisenaan tai erilaisten teollisten lannoitteiden raaka-aineeksi.