Loimulaisten joukko kasvaa vauhdilla
Nopeimmin kasvaa opiskelijajäsenten määrä, varsinaisten
jäsenten määrän kasvu tulee yksityiseltä sektorilta.
Loimun jäsenmäärä on ensimmäisten viiden vuoden aikana kasvanut lähes tuhannella, eli noin 6,5 prosenttia.
– Se on erittäin hyvä kasvuprosentti, ja Loimu erottuukin positiivisesti Akavan jäsenliittojen joukosta, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.
Kun yhdistymistä uudeksi liitoksi valmisteltiin, keskeinen tavoite oli isompi liitto, jolla on enemmän vaikutusvaltaa edunvalvonnassa ja paremmat mahdollisuudet vastata jäsenten tarpeisiin. Kasvavan liiton peruskivi onkin tyytyväinen jäsenkunta – se, että liittyneet jäsenet eivät eroa. Jäsenten toiveita, tarpeita ja odotuksia luodataan säännöllisesti muun muassa jäsenkyselyillä, ja toimintaa kehitetään vastaamaan niihin.
– Olemme myös lisänneet suoria yhteydenottoja yksittäisiin jäseniin ja näin parantaneet vuorovaikutusta jäsenten kanssa, Mikko Salo kertoo.
– Loimun jäsenpysyvyys onkin erinomainen, 95-prosentin tasolla, kertoo jäsenkasvusta vastaava järjestöpäällikkö Johanna Hristov.
– Vuonna 2021 teimme opiskelijajäsenhankinnassa ennätyksen, kun Loimuun liittyi 1 600 uutta opiskelijajäsentä.
Kasvusuunta yksityisellä sektorilla
Loimun työssäkäyvien jäsenten määrän kasvu tulee lähes yksinomaan yksityisellä sektorilla työskentelevistä uusista jäsenistä.
– Toistaiseksi meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä tekijät tätä selittävät, toteaa Mikko Salo.
Uusia työpaikkoja syntyy todennäköisesti pääasiassa yksityiselle puolelle, sillä loimulaisilla aloilla menee yksityisellä sektorilla keskimäärin hyvin, kun taas julkista sektoria ei ole laajennettu.
– Mutta onko näillä uusilla yksityisen puolen jäsenillä jokin yhteinen nimittäjä – onko siellä enimmäkseen nuoria, työelämään juuri siirtyneitä, jotka työpaikan saatuaan liittyvät myös liittoon? Tai mahdollisesti yliopistoilta yksityiselle siirtyviä? Tai kenties pidempään työelämässä olleita, jotka työmarkkinoiden muutoksessa ovat päättäneet järjestäytyä, vaikka aiemmin eivät sitä ole tehneet? Mikko Salo pohtii.
– Tämä on ilmiö, jonka taustoja aiomme selvittää tarkemmin.
Naisten osuus kasvaa
Naisten osuus jäsenmäärästä kasvaa vuosi vuodelta. Vuoden 2022 alussa Loimun jäsenistä noin 62 prosenttia on naisia, kun Loimua perustettaessa se oli noin 57 prosenttia. Taustalla on loimulaisten opiskelualojen naisvaltaistuminen.
– Alle 50-vuotiaista jäsenistä jo aivan selvä enemmistö on naisia, ja naisten osuus näyttäisi kasvavan noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Uusista liittyneistä opiskelijajäsenistä yli 68 prosenttia ja uusista varsinaisista jäsenistäkin noin 62 prosenttia on naisia, kertoo talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral.
Onnistunutta opiskelijajäsenhankintaa
Pääosa Loimuun liittyvistä uusista jäsenistä on opiskelijoita. Opiskelijajäsenten määrän kasvu turvaa jäsenmäärän myös tulevaisuudessa, kun opiskelijat valmistuttuaan siirtyvät varsinaisiksi jäseniksi. Loimussa tehdään opiskelijajäsenhankintaa tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti kahdeksalla yliopistokampuksella.
– Meillä on jäsenkasvun suunnitelman perusteella asetettu vuositavoite 1 600 uutta opiskelijajäsentä, jonka pilkomme välitavoitteiksi kuukausille ja kampuksille. Näin tavoitteesta tulee konkreettisempi ja helpommin saavutettava, kertoo Loimussa vuoden 2021 alussa opiskelijajäsenhankinnan koordinaattorina aloittanut Henri Forssten.
Hän korostaa myös avainhenkilöiden eli kampuspromoottorien merkitystä.
– Kampuspromoottorit vastaavat liiton opiskelijajäsenhankinnan toteutumisesta omilla kampuksillaan. Olemme kirkastaneet promoottorien työnkuvaa ja ohjanneet heitä aktiivisesti kohti oman roolin ydintehtävää eli jäsenhankintaa.
Rohkeaa ja innovatiivista
Loimun alkutaipaleella vuonna 2018 työstetyssä strategiassa on yhdeksi Loimun arvoista määritelty rohkeus.
– Se on mahdollistanut rohkean kokeilukulttuurin, jota ehdottomasti tarvitaan, jotta voidaan löytää toimivia keinoja sekä jäsenhankinnan että hyvän jäsenpysyvyyden saavuttamiseksi, sanoo Johanna Hristov.
Kasvu on vaatinut oikeita päätöksiä resursoinnista, rohkeita ratkaisuja ja hyvää suunnittelua sekä ennen kaikkea paljon käytännön työtä.
– Meillä on ollut kasvun tekemisestä innostuneita työntekijöitä, halua etsiä uusia keinoja ja myös taitoa ja sisua puskea eteenpäin silloin, kun puskeminen on ollut välttämätöntä. Toisaalta olemme myös tunnistaneet ne tilanteet, joissa osaamista ja tekemistä kannattaa ostaa ulkopuolelta, Johanna Hristov kiteyttää.
– Jäsenkasvu on vaatinut raakaa työtä monella tasolla. Nyt näemme, että se ja tehdyt investoinnit ovat olleet kannattavia.