Loimu vahvasti mukana biotalousstrategian päivittämisessä
Suomi on edelläkävijä kansallisten biotalouteen liittyvien pitkän tähtäimen strategioiden ja suunnitelmien laadinnassa. Voimassa oleva kansallinen biotalousstrategia on vuodelta 2014 ja se oli tiettävästi lajissaan ensimmäinen koko maailmassa.
Biotalousstrategian strategiakausi ulottuu vuoteen 2025. Sen tärkeimmät tavoitteet ovat nostaa biotaloutemme vuotuinen tuotos Suomen kansantaloudessa 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä (63 miljardia euroa vuonna 2014) sekä luoda 100 000 uutta työpaikkaa.
Viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriö aloitti biotalousstrategian päivitysprosessin. Neuvoa antavaksi toimielimeksi päivityksen valmistelutyöhön ja linjausten tekoon TEM nimitti kansallisen biotalouspaneelin, jonka toimikausi ulottuu vuoden 2023 loppuun. Akavan edustajana biotalouspaneelissa toimii Loimun toiminnanjohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Mikko Salo. Salo on tyytyväinen siihen, miten paneelin työskentely on käynnistynyt. Syksyn valmistelevien kokousten jälkeen paneeli on helmi-maaliskuussa työskennellyt eri toimialoja ja niitä läpileikkaavia teemoja käsitelleissä työpajoissa. Maaliskuun lopulla vedetään yhteen työpajojen tuloksia, Salo kertoo.
Henki paneelin työskentelyssä on ollut rakentava ja tavoitehakuinen. Loimulaisesta ja akavalaisesta näkökulmasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta nousee merkittävään asemaan.
– TKI-investointien kasvattaminen on Suomelle elintärkeä asia, se on keskeistä myös biotalousstrategian onnistumisessa. Näitä investointeja meidän pitää pystyä ohjaamaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien tutkimusten ja hankkeiden rahoittamiseen ja jalostusastetta nostavaan biotalousalojen tuotekehitykseen. Toteutuessaan tämä tarkoittaa loimulaisille asiantuntijoille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.
Salon mielestä olennaisessa roolissa biotalousstrategian toteuttamisessa on myös toimiva koulutuspolitiikka.
– Jotta TKI-onnistumisia tuottavia asiantuntijoita tulee biotalouden työmarkkinoille, on meidän investoitava laadukkaaseen, määrällisesti ennakoituun perustutkintokoulutukseen ja korkeatasoiseen perustutkimukseen. Korkeakoulujen rahoituksen tulee olla sellaisella tasolla, että pystymme oikeasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä toteuttamaan biotalousstrategian kaltaisissa kansallisissa hankkeissa itsellemme asettamamme tavoitteet, Salo kertoo.
Mikko Salo pitää biotalouden ja muidenkin loimulaisten toimialojen menestymisessä tärkeänä myös alan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tukemista työelämään siirtymisessä.
– Mitä nopeammin korkeakouluista valmistuvat asiantuntijat pääsevät tekemään koulutustaan vastaavaa työtä ja kehittymään siinä, sitä enemmän heidän työpanoksensa hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Meidän tulee työmarkkinajärjestöissä luoda yhdessä valtiovallan kanssa ratkaisuja, joilla tehokkaasti edistämme korkeasti koulutettujen nuorten asiantuntijoiden laadullista työllistymistä. Loimussahan teemme tätä työtä muun muassa tuottamalla laadukkaita urapalveluja, jotka auttavat sekä nuoria että jo pidemmälle työurallaan ehtineitä loimulaisia luotsaamaan uraansa ja löytämään niitä kaikkein kiinnostavimpia ja palkitsevimpia tehtäviä. Toivottavasti biotalousalat tarjoavat niitä tulevaisuudessa loimulaisille yhä enemmän, Salo kertoo Loimun tavoitteista ja työstä jäsentensä hyväksi.