Mitä budjettiriihi toi loimulaisille aloille?
Tutkimukseen ohjataan runsaasti lisää rahaa, ja esimerkiksi valtion sektoritutkimuslaitosten yhteiskunnallisesti merkittävään soveltavaan tutkimukseen saadaan huomattavaa lisäpanostusta. Suuri epäkohta on se, että suoraan perustutkimukseen tai yliopistojen perusrahoitukseen lisäresursseja ei ole luvassa, vaikka perustutkimus on kaiken tutkimuksen ja kehittämisen pohja ja edellytys. Ympäristöhallinnossa rahoitetaan monia hyviä hankkeita, mutta valitettavasti kokonaisuutena ympäristönsuojelun rahoitus vähenee.
Petteri Orpon hallitusohjelmasta kirjoitimme kesäkuussa, että TKI-rahoituksen osalta vaikuttaa hyvältä, ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen hoidon kannalta on vaikea vielä sanoa mitään varmaa ja työelämän sääntelyn kannalta luvassa on synkkiä uudistuksia. Nyt hallituksen budjettiriihen valmistuttua on hyvä jälleen tarkastella hallituksen aikeita.
Ennen budjettiriihtä valtiovarainministeriön esityksen perusteella vaikutti siltä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäys menisi valtaosin työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin kautta jaettuna suoraan yrityksille. Onneksi poliitikot kuuntelivat meitä ja monia, monia muita, ja lopputulos vaikuttaa tältä osin olevan tasapainoisempi. Tutkimukseen tulee merkittävästi lisää rahaa montaa eri reittiä.
Sektoritutkimuslaitoksille määräaikaista hankerahaa
Loimu on vaatinut jo useamman vuoden Kestävän tulevaisuuden rahoitusta koskevaan selvitykseen perustuen, että valtion sektoritutkimuslaitosten tekemään tutkimukseen lisättäisiin resursseja. Nyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-lukuun liittyen ehdotetaan vuosille 2024–2026 VTT:lle yhteensä noin 23 miljoonan euron, Suomen ympäristökeskukselle 14 miljoonan euron ja Luonnonvarakeskukselle 3 miljoonan euron määrärahaa puhtaan energian ja materiaalivirtojen T&K-hankkeeseen. Vaikka kyse on määräaikaisesta hankerahasta, on se kuitenkin merkittävä lisäpanostus soveltavaan tutkimukseen.
Lisäksi hallitus aikoo erikseen tukea Luonnonvarakeskuksen T&K-toimintaa luonnonvara-alojen osaamisen ja soveltavan tutkimuksen vahvistamiseksi, tosin mahdollisten lisämäärärahojen suuruus on tässä vaiheessa vielä auki.
Lippulaivoille lisää, perustutkimus jää ilman
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille määrärahaan osoitetaan vuosittain 35 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ehdotetaan pysyvää korotusta. Lisärahoituksesta suunnataan tutkimuksen lippulaivoihin 40 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja vuodesta 2025 lähtien 30 miljoonaa euroa. Tutkitun tiedon vaikuttavuuteen (proof of concept -hankkeet) suunnataan 10 miljoonaa euroa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa.
Vaikka tutkimukseen ohjataan runsaasti lisää rahaa, suoraan perustutkimukseen tai yliopistojen perusrahoitukseen lisäresursseja ei ole luvassa. Tämä on suuri pettymys, vaikkei tullutkaan yllätyksenä. Yliopistoille tulee lisärahaa myös tutkijakoulujen kehittämiseen sekä aloituspaikkojen lisäämiseen erityisesti aloille, joilla on työvoimapula.
Ympäristönsuojelusta leikataan
Ympäristöhallinnon kannalta positiivinen uutinen budjettiriihestä on, että aluehallinnon uudistukseen kanavoidaan lisää rahaa nimenomaan ympäristölupaprosessien kehittämiseen. Toiveikkaana voi ajatella, että tämän myötä uudistusta ei tehtäisi säästöt edellä, mutta seuraamme valmistelua edelleen. Ympäristönsuojelun osalta hallitus jatkaa ja kehittää vapaaehtoisen suojelun METSO, HELMI ja NOUSU –ohjelmia 10 miljoonan vuosittaisella lisäpanostuksella sekä panostaa Saaristomeriohjelmaan, jolla vauhditetaan biokaasun, hiilensidonnan, biomassaan ja ravinnekierron prosesseja. Lisäys ei ole kovin suuri, mutta jotain kuitenkin. Samalla kokonaisuutena ympäristönsuojelun rahoitus kuitenkin vähenee.
Työelämäuudistukset palkansaajille kohtuuttomia
Työelämän uudistusten osalta budjettiriihestä ei tullut mitään uutta, ja valmistaudumme yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa toimiin, mikäli hallitus ei peräänny monista ja yksipuolisista suunnitelmistaan heikentää työntekijöiden asemaa. Irtisanomissuojan heikennys, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, vientivetoisen palkkamallin ajaminen väkisin lainsäädännöllä, paikallisen sopimisen lisääminen… Lista vain jatkuu, työntekijän kannalta positiivisia uudistuksia sen sijaan ei ole luvassa.
Tiivistäen budjettiriihestä voisi sanoa lopulta samaa kuin hallitusohjelmastakin: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimet ovat oikein hyviä, muilta osin näyttää heikommalta. Hyvätkin kirjaukset luonnonvarojen hoidossa ja ympäristönsuojelussa jäävät merkityksettömiksi riittävän rahoituksen puuttuessa. Työelämän suunnitellut uudistukset ovat niin synkkiä, että palkansaajajärjestöjen erilaisia vastareaktioita tullaan varmasti näkemään syksyn aikana useita.
-
Aaro Riitakorpi
Yhteiskuntasuhde- ja neuvottelupäällikkö