Loimu: Valtionhallinnon leikkaukset vaarantavat lakisääteiset tehtävät
Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata valtionhallinnosta 150 miljoonaa viime vuonna päätetyn 243 miljoonan euron lisäksi. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn mukaan aiemmin päätetty tuottavuusohjelma muuttui rajuksi säästöohjelmaksi yhdessä yössä. Ministeriöt päättävät sisäisesti, miten lisäleikkaukset kohdennetaan.
Loimun jäseniä työskentelee valtionhallinnossa monissa eri tehtävissä. He haluavat tehdä työnsä hyvin, virassa olevia sitoo lisäksi virkavastuu. Helsingin Sanomat uutisoi eilen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen käynnissä olevien muutosneuvottelujen hurjista vaikutuksista. Tutkimusvastuita on ehdotettu siirrettäviksi hyvinvointialueille, vaikka niillä on vaikeuksia rahoittaa nykyistäkin toimintaansa. Vastaavan mittaluokan muutosneuvotteluja on leikkauspäätösten myötä odotettavissa muihinkin valtion organisaatioihin.
Maa- ja metsätalousministeriölle osoitettiin lisäsäästöiksi 8,4 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriölle 2,7 miljoonaa. Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola muistuttaa, että MMM:n alainen Suomen metsäkeskus ja ympäristöministeriön alainen Metsähallituksen Luontopalvelut joutuivat tekemään jo viime syksynä merkittävät säästöpäätökset, joiden tuloksena kummastakin organisaatiosta vähennettiin muutosneuvotteluissa kymmenittäin asiantuntijoiden työpaikkoja.
– Olisi vähintäänkin kohtuullista, etteivät lisäsäästöt koskisi näitä jo merkittävästi supistamaan joutuneita organisaatioita. Jo nyt on ongelma, miten ne selviytyvät kaikista lakisääteisistä tehtävistään, Sippola sanoo.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristön- ja luonnonsuojelun rahoitus laskee jo aiemmin päätettyjen toimien vuoksi yli kolmanneksella. Tämän lisäksi ympäristöhallintoa keskitetään hallitusohjelmassa päätetyssä ”yhden luukun palvelujen” hankkeessa. On riski, että lisäsäästöt jyräävät ohjelman varsinaiset tavoitteet lupaprosessien sujuvoittamisesta.
– Ympäristöministeriön budjetti on ministeriöistä jo valmiiksi kaikkein pienin. Hallitus kampittaa omien hallitusohjelmatavoitteidensa saavuttamista leikkaamalla vielä lisää, kun nykyisetkään resurssit eivät riitä, kommentoi Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi.
Myönteistä on, että biotalouden tutkimukseen ja kehittämiseen tehdään 4 miljoonan euron vuosittainen lisäys ja valtion tutkimuslaitoksiin palkataan yhteensä 85 tutkijatohtoria vuosille 2025–2027. Hallitus myös panostaa biotaloussektorin kannattavuuteen 10 miljoonan euron vuosittaisella lisäyksellä elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen.
– Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaminen ja biotaloussektorin tukeminen ovat tärkeä positiivinen signaali hallitukselta. Kokonaisuuden kannalta hallituksen toimien vaikuttavuus edellyttää kuitenkin toimivaa julkista hallintoa ja laissa määriteltyjen tehtävien toteuttamisen riittävää resursointia. Kun vähennetään hallintoa tässä mittakaavassa, ei lopputuloksena ole tehokkuus vaan liian vähän tekijöitä, uupumusta, venyviä käsittelyaikoja ja heikompaa laatua, Aaro Riitakorpi summaa.
Lisätietoja:
-
Aaro Riitakorpi
Yhteiskuntasuhde- ja neuvottelupäällikkö -
Jukka Sippola
Neuvottelupäällikkö