Estääkö kilpailukielto urakehityksen?

Kilpailukielto voi rajoittaa mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, mutta ehto ei aina sido työntekijää. Jos kilpailukiellolle ei ole työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä edellytettyä erityisen painavaa syytä, ehto on mitätön eli sillä ei ole sitovaa vaikutusta. Vaikka lain edellytykset täyttyisivät, kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuulliseksi tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Loimun juristi auttaa arvioimaan ehtoa ja neuvottelemaan työnantajan kanssa. Jos ratkaisua ei löydy, asia on mahdollista viedä käräjäoikeuteen. Tässä artikkelissa käsitellään työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltoa, ei työsuhteen aikana voimassa olevaa kilpailevan toiminnan kieltoa.

Milloin kilpailukieltoehto on lainvastainen tai kohtuuton?

Kilpailukiellolle pitää olla työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa työnantajan toiminnan luonne, liikesalaisuuksien suojaamisen tarve, työnantajan järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät. Pelkkä halu estää työntekijän siirtyminen kilpailijalle ei riitä. Jos erityisen painavaa syytä ei ole, ehto on mitätön. Sitä ei voi tehdä sitovaksi vain lyhentämällä kiellon kestoa. Kilpailukieltosopimus on muutenkin mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin lain säännöksiä.

Ehdon kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi kiellon kestolla, maantieteellisellä laajuudella, kielletyillä tehtävillä ja sillä, miten kielto vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiin hankkia toimeentulonsa. Työsopimuslain 10 luvun 2 §:n perusteella kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.

Kilpailukiellon kestoa on rajattu, ja siitä pitää maksaa korvausta

Kilpailukielto saa yleensä kestää enintään vuoden työsuhteen päättymisestä. Mahdollinen sopimussakko saa vastata enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Nämä enimmäisrajat eivät kuitenkaan koske yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tekeviä tai siihen välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevia työntekijöitä. Poikkeuksen soveltuminen arvioidaan todellisten tehtävien ja aseman, ei pelkän tehtävänimikkeen perusteella.

Työnantajan pitää maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. Jos kielto kestää enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Yli kuuden kuukauden kiellosta korvaus on 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Korvausta pitää siis maksaa myös lyhyistä kilpailukielloista. Maksaminen ei kuitenkaan tee ehdosta pätevää, jos erityisen painava syy puuttuu. Jos työnantaja jättää korvauksen maksamatta, tilanteesta kannattaa pyytää juristin arvio ennen kuin toimii vastoin kilpailukieltoa.

Kilpailukielto ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tehdyn irtisanomisen vuoksi.

Selvitä kilpailukiellon sitovuus ennen työpaikan vaihtoa

Jos epäilet kilpailukieltoehdon pätevyyttä tai kohtuullisuutta, pyydä Loimun juristilta arvio ennen kuin siirryt mahdollisesti kiellon piiriin kuuluvaan työhön. Pelkkä ilmoitus siitä, ettet hyväksy ehtoa, ei ratkaise sen sitovuutta. Ensin kannattaa selvittää kiellon perusteet ja neuvotella työnantajan kanssa sen poistamisesta tai rajaamisesta. Loimun juristi auttaa tässä. Sovittu muutos tai vapautus kilpailukiellosta kannattaa vahvistaa kirjallisesti.

Näin edetään:

  • Pyydä Loimun juristin arvio: Juristi auttaa selvittämään, sitooko ehto sinua ja miten asiassa kannattaa edetä.
  • Pyydä työnantajalta kirjalliset perustelut: Pyydä työnantajaa kertomaan, mihin erityisen painavaan syyhyn kilpailukielto perustuu. Kerro myös, miksi pidät ehtoa lainvastaisena tai kohtuuttomana.
  • Ehdota muutosta: Voit ehdottaa ehdon poistamista tai kiellon keston, kiellettyjen tehtävien tai kilpailevan toiminnan rajaamista.
  • Neuvottele tuellamme: Tarvittaessa Loimun juristi ottaa yhteyttä työnantajaasi ja neuvottelee puolestasi.

Entä jos sovintoa ei löydy?

Kilpailukieltoriita voi päätyä oikeuteen joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Työntekijä voi esimerkiksi pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan, ettei ehto sido häntä, tai vaatia kohtuuttoman ehdon sovittelua tai jättämistä huomioon ottamatta. Työnantaja puolestaan voi vaatia sopimussakkoa tai vahingonkorvausta, jos se katsoo työntekijän rikkoneen kilpailukieltoa. Työntekijä voi myös tällaiseen vaatimukseen vastatessaan vedota ehdon mitättömyyteen tai kohtuuttomuuteen.

Jos neuvotteluissa ei löydy ratkaisua, Loimu arvioi asian menestymismahdollisuuksia yhdessä työoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston kanssa. Jos asia viedään oikeuteen Loimun tuella, jäsenen asiaa hoitaa asianajotoimiston juristi. Loimun oikeusturvaetu voi kattaa oikeudenkäyntikuluja edun ehtojen mukaisesti. Ennen oikeudenkäyntiä pitää varmistaa edun myöntäminen, korvauksen enimmäismäärä, mahdollinen omavastuu ja vastapuolen kulujen kattavuus. Hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan myös vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Käsittelyn kesto vaihtelee, eikä ratkaisua välttämättä saada ennen uuden työn suunniteltua alkamista. Apua kannattaa siksi hakea ajoissa.

Selvitä kilpailukiellon vaikutukset ennen työsopimuksen allekirjoittamista

Kemistille tai muulle erikoistuneelle asiantuntijalle kilpailukiellon vaikutukset voivat olla suuria, jos omaa osaamista vastaavia töitä on tarjolla vain harvoilla työnantajilla. Jos ehto käytännössä estää työskentelyn omalla alalla, sen laajuutta pitää arvioida tarkasti suhteessa työnantajan todelliseen suojan tarpeeseen.

Työnantajan ehdottamaa kilpailukieltoehtoa ei tarvitse hyväksyä sellaisenaan. Sen tarpeellisuudesta ja sisällöstä kannattaa neuvotella ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Pyydä työnantajaa perustelemaan, mikä erityisen painava syy kilpailukiellolle on, ja ehdota tarvittaessa ehdon poistamista tai rajaamista. Työnantajan ei kuitenkaan yleensä tarvitse suostua muutoksiin tai tehdä työsopimusta ilman kilpailukieltoehtoa.

Tarkista ennen allekirjoittamista:

  • Pyydä työsopimus etukäteen luettavaksi ennen allekirjoitusta ja varaa riittävästi aikaa sen läpikäymiseen.
  • Kiinnitä huomiota kilpailukieltoehdon kestoon, maantieteelliseen laajuuteen ja siihen, mitä toimialoja tai tehtäviä se kattaa.
  • Selvitä kilpailukiellon peruste, kiellon ajalta maksettava korvaus ja mahdollinen sopimussakko. Korvausta pitää maksaa myös enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta.
  • Muista, ettei allekirjoitus tee lainvastaisesta ehdosta pätevää eikä estä kohtuuttoman ehdon sovittelua. Epäselvyydet kannattaa silti selvittää ennen allekirjoittamista.

Loimun lakineuvonta auttaa arvioimaan työsopimuksen ehtoja ennen allekirjoittamista. Pyydä kilpailukieltoa koskeva arvio hyvissä ajoin, jotta mahdollisista muutoksista ehditään neuvotella. Palkkaneuvottelujen tueksi voit tutustua myös Loimun palkkatietoihin.

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)