Milloin kilpailukieltoehto on lainvastainen Suomessa?
Kilpailukieltoehto on lainvastainen silloin, kun se ei täytä työsopimuslain edellyttämiä perusteita tai on muuten kohtuuton. Kilpailukieltosopimuksia koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2022 alussa, ja uusia säännöksiä on sovellettu myös aiemmin tehtyihin sopimuksiin vuoden 2023 alusta lähtien. Alla käymme läpi yleisimmät kysymykset, jotka nousevat esiin erityisesti kemistien ja muiden kemian alan asiantuntijoiden työsuhteissa.
Milloin kilpailukieltoehtoa ei voida soveltaa laillisesti?
Kilpailukieltoehto on lainvastainen tai mitätön silloin, kun työnantajalla ei ole erityisen painavaa syytä sen käyttämiseen. Työsopimuslaki edellyttää, että kilpailukieltoehtoa voidaan perustella työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvällä todellisella tarpeella. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan työnantajan toiminnan laatu, liikesalaisuuksien suojaamisen tarve, työnantajan järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja todelliset tehtävät. Pelkkä halu estää siirtyminen kilpailijalle ei riitä. Perusteen on lisäksi oltava olemassa myös silloin, kun kilpailukieltoon vedotaan. Jos tällainen peruste puuttuu, ehto ei sido työntekijää.
Kemian alan tehtävissä tilanne vaihtelee, eikä tehtävänimike, asiantuntija-asema tai pääsy luottamukselliseen tietoon automaattisesti tee kilpailukiellosta pätevää. Tavanomainen perehdytys tai työntekijän yleinen ammattitaito eivät sellaisinaan riitä perusteeksi. Esimerkiksi tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelevän kemistin tehtävät voivat joissakin tapauksissa olla sellaisia, että työnantajalla on erityinen suojan tarve, mutta arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti todellisten tehtävien ja työnantajan erityisen suojan tarpeen perusteella.
Työsopimuslaki ei edellytä kilpailukieltosopimukselta kirjallista muotoa, mutta kirjallinen sopimus on tärkeä näyttösyistä. Sopimuksen kannattaa yksilöidä riittävän selvästi, mitä toimintaa rajoitus koskee. Epäselvyys ei automaattisesti tee koko ehdosta mitätöntä, vaikka se voi vaikuttaa ehdon tulkintaan ja sitovuuteen.
Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tehtävään irtisanomiseen.
Mitä seurauksia lainvastaisella kilpailukieltoehdolla on?
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin työsopimuslain säännöksiä. Jos erityisen painava syy puuttuu, kilpailukielto ei sido työntekijää, eikä sen rikkomiseen voida perustaa sopimussakko- tai vahingonkorvausvaatimusta. Tämä tarkoittaa, että työntekijä voi siirtyä kilpailevaan tehtävään ilman sopimussakon pelkoa, vaikka työsopimuksessa olisi tällainen ehto kirjattuna.
Jos kilpailukieltoehto on muodollisesti pätevä mutta kohtuuton, sitä voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sovittelu voi tarkoittaa esimerkiksi rajoitusajan lyhentämistä tai sopimussakon alentamista. Kohtuuttomuusarvioinnissa otetaan huomioon muun muassa rajoituksen laajuus ja kesto sekä se, saako työntekijä ehdosta kompensaatiota. Arvioinnissa huomioidaan myös vaikutukset työntekijän toimeentulomahdollisuuksiin.
Kilpailukiellon mitättömyydestä huolimatta työntekijän on noudatettava liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lainsäädäntöä ja mahdollista pätevää salassapitosopimusta.
Työnantajalle lainvastaisen kilpailukieltosopimuksen käyttäminen voi myös aiheuttaa mainehaittaa ja vaikeuttaa rekrytointia, sillä epäasialliset kilpailukieltoehdot tunnistetaan alalla yhä paremmin.
Onko kilpailukieltoehdolla enimmäiskesto tai kilpailukieltokorvaus?
Kilpailukieltoehdolla on sekä enimmäiskesto että kilpailukieltokorvaus. Pääsääntönä kilpailukieltoehto voi sitoa työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeen enintään yhden vuoden ajan. Enimmäiskesto ei kuitenkaan koske tiettyjä yrityksen, yhteisön, säätiön tai niiden itsenäisen osan johtamistehtäviä eikä niihin välittömästi rinnastettavaa itsenäistä asemaa. Pelkkä johtaja- tai esihenkilönimike ei ratkaise asiaa. Myös näissä työsuhteissa tarvitaan erityisen painava syy ja korvaus rajoitusajalta.
Työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukieltokorvaus rajoitusajalta. Korvauksen suuruus riippuu rajoitusajan pituudesta:
- Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 40 prosenttia palkasta.
- Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta, ei vain kuusi kuukautta ylittävältä osalta.
Korvausvelvollisuus perustuu lakiin, vaikka sopimuksessa ei mainittaisi korvausta. Suuremmasta korvauksesta voidaan sopia, mutta korvauksesta ei voida sopia työntekijän vahingoksi. Korvaus maksetaan rajoitusajan aikana työsuhteessa noudatettujen palkanmaksukausien mukaisesti, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin. Korvausoikeus ei edellytä työttömyyttä, sillä työntekijä voi tehdä muuta kuin kilpailukiellon vastaista työtä.
Kemian alan asiantuntijoille, kuten kemistille tai biotieteilijälle, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pitkä kilpailukieltoehto on työnantajalle taloudellisesti merkittävä sitoumus. Tämä on jo itsessään rajoittanut kohtuuttomien ehtojen käyttöä.
Voiko työnantaja irtisanoa kilpailukieltosopimuksen yksipuolisesti?
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana, mutta tähän liittyy tarkat määräajat. Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa sovitusta rajoitusajasta ja aina vähintään kaksi kuukautta. Kuuden kuukauden kilpailukiellon irtisanomisaika on siten vähintään kaksi kuukautta ja vuoden kilpailukiellon vähintään neljä kuukautta. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika on eri asia kuin työsopimuksen irtisanomisaika.
Työnantaja menettää yksipuolisen irtisanomisoikeutensa jo siinä vaiheessa, kun työntekijä ilmoittaa työsopimuksensa päättämisestä, esimerkiksi irtisanoutumisestaan. Tämä suojaa työntekijää tilanteessa, jossa hän on jo sopeuttanut työnhakunsa rajoituksen mukaisesti ja luopunut mahdollisista työtarjouksista.
Jos kilpailukieltosopimus on irtisanottu tätä ennen mutta sen irtisanomisaika jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen, kilpailukielto ja korvausvelvollisuus voivat jatkua jäljellä olevan ajan. Käytännössä kemian alan asiantuntijan kannattaa tarkistaa työsuhteen päättyessä, onko työnantaja irtisanonut kilpailukieltosopimuksen asianmukaisesti ja oikeassa ajassa. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, onko kilpailukieltoehto sitova vai ei.
Mitä kemistin tai muun kemian alan asiantuntijan kannattaa tehdä, jos kilpailukieltoehto tuntuu kohtuuttomalta?
Jos kilpailukieltoehto tuntuu kohtuuttomalta tai sen lainmukaisuus epäilyttää, ensimmäinen askel on pyytää ehto ja työnantajan perustelut kirjallisina ja arvioida niiden sisältö huolellisesti. Tarkista kielletty toiminta, rajoituksen kesto, soveltamisala, mahdollinen sopimussakko ja se, miten korvaus maksetaan. Korvausmaininnan tai maantieteellisen rajauksen puuttuminen ei yksin tee ehdosta mitätöntä. Jos ehto on jo sovittu, sen sitovuus kannattaa selvittää ennen ehdon vastaista toimintaa.
Loimu on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen ammattiliitto, ja Loimun juristit neuvovat jäseniä kaikissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien kilpailukieltoehdot. Jos olet epävarma oman sopimuksesi pätevyydestä, voit lähettää sopimuksen Loimun juristien tarkistettavaksi OmaLoimun Oikeudellinen neuvonta -kanavassa.
Kemian alalla kilpailukieltoehtoja esiintyy erityisesti tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä yrityksissä, joissa liikesalaisuudet ovat keskeinen kilpailutekijä. Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus asettaa raamit monille työsuhteen ehdoille, mutta kilpailukieltosopimuksen lakisääteiset edellytykset ja korvausvelvollisuus eivät riipu ammattiliiton jäsenyydestä tai työehtosopimuksen soveltamisesta, vaan ne perustuvat suoraan lakiin.
Älä allekirjoita kilpailukieltoehtoa paineen alla tai ilman harkinta-aikaa. Sinulla on oikeus pyytää aikaa tutustua sopimusehtoihin ja tarvittaessa konsultoida ammattiliiton juristia ennen allekirjoittamista.
Loimu on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen ammattiliitto. Myös alojemme opiskelijat ovat laajasti järjestäytyneet Loimuun. Loimun jäsenenä saat mm. oikeudellista neuvontaa työsuhteen kysymyksissä, palkkaneuvontaa sekä urapalveluja. Näiden avulla jäsen saa tukea sekä arjen työsuhdetilanteissa että pidemmän aikavälin urakehityksessä. Tämä teksti kuuluu Loimun Tietoiskut-sarjaan. Loimun omat asiantuntijat valvovat ja tarkistavat jokaisen tekstin laadun varmistaakseen, että tieto on luotettavaa ja ajantasaista. Voit siis lukea artikkelia luottavaisin mielin. Tämä teksti on tekoälyn tuottama.