Mitä työsopimuksessa kannattaa tarkistaa ennen allekirjoittamista?

Työsopimuksesta kannattaa tarkistaa ennen allekirjoittamista ainakin palkka ja sen määräytymisperuste, sovellettava työehtosopimus, työajat, työskentelypaikka, koeaika, mahdollinen kilpailukieltoehto sekä etätyökäytännöt. Lisäksi on hyvä selvittää, miten sairausajan palkka määräytyy, korvataanko matkakustannukset ja maksetaanko perhevapaan ajalta palkkaa. Nämä kohdat vaikuttavat eniten työsuhteesi arkeen ja taloudelliseen asemaasi, eikä niitä ole helppo muuttaa jälkikäteen. Alla käymme läpi keskeisimmät kohdat käytännönläheisesti.

Mitkä työsopimuksen kohdat vaikuttavat eniten palkkaukseen?

Palkkaukseen vaikuttavat eniten työsopimuksen kohdat, joissa määritellään peruspalkka, sen tarkistamisen perusteet sekä se, noudattaako työnantaja jotain työehtosopimusta. Työehtosopimusta voidaan joutua noudattamaan, vaikka sitä ei mainittaisi työsopimuksessa. Siksi sovellettava työehtosopimus kannattaa selvittää työnantajalta jo ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Jos työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, palkankorotukset perustuvat yleensä työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen tai työnantajan päätökseen. Tällöin on erityisen tärkeää sopia, milloin ja millä perusteilla palkkaa tarkistetaan.

Kemianteollisuuden asiantuntijatehtävissä työskentelevään kemistiin voidaan soveltaa kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka asettaa vähimmäisraamit palkalle ja muille ehdoille. Sovellettava työehtosopimus määräytyy muun muassa työnantajan toimialan, työntekijän tehtävien ja sopimuksen soveltamisalan perusteella, ei pelkän tutkinnon tai tehtävänimikkeen mukaan.

Tarkista sopimuksesta myös mahdolliset tulospalkkiot, bonukset tai muut muuttuvat palkanosat. Niiden maksamisen ehdot ja mittarit kannattaa lukea huolella, sillä epämääräisesti kirjattu bonuslauseke voi tarkoittaa, että työnantajalla on laaja harkintavalta sen maksamisessa. Loimun alkupalkkasuositus vastavalmistuneille on vuonna 2026 3 950 euroa kuukaudessa, ja se toimii neuvottelun lähtökohtana, ei kattona.

Mitä työsopimuksen koeaikaehdossa kannattaa huomioida?

Työsuhteen alkuun sovittava koeaika on pääsääntöisesti enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin korkeintaan kuusi kuukautta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille mahdollisuus arvioida työn ja työsuhteen sopivuutta.

Kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen koeajalla ilman irtisanomisaikaa, mutta ei syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Tarkista siis myös, onko koeajan pituus kohtuullinen suhteessa tehtävän luonteeseen.

Koeaikaa voidaan myös pidentää. Työnantaja voi pidentää koeaikaa laissa säädetyin edellytyksin työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuvien koeaikaisten poissaolojen vuoksi. Pidennys voi olla yksi kuukausi kutakin näihin poissaoloihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava pidennyksestä ennen koeajan päättymistä, eikä pidennys edellytä työntekijän suostumusta. Epäselvässä tilanteessa kannattaa pyytää neuvoa ammattiliitosta.

Onko kilpailukieltoehto sitova, ja milloin se on kohtuuton?

Tämä osio koskee työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltoa. Kilpailukieltoehto voi olla sitova, mutta se edellyttää laissa säädettyä erityisen painavaa syytä. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa liikesalaisuuksien suojan tarve, työntekijän tehtävät ja asema sekä työnantajan järjestämä erityiskoulutus. Pelkkä halu estää työntekijän siirtyminen kilpailijalle ei riitä.

Jos erityisen painavaa syytä ei ole, kilpailukieltoehto ei ole pätevä. Tästä erillinen kysymys on ehdon kohtuullisuus: myös pätevä ehto voi olla kohtuuton, jos se rajoittaa työntekijää kohtuuttomasti.

Vuoden 2022 lakimuutos laajensi korvausvelvollisuuden koskemaan myös lyhyitä kilpailukieltoja. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on vähintään 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on vähintään 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.

Kilpailukieltoehto voi olla kohtuuton, jos se rajoittaa mahdollisuuksiasi hakeutua alasi töihin ilman todellista liiketoiminnallista perustetta. Kemistille tai biotieteilijälle, jonka erityisosaaminen on kapea-alaista, laaja maantieteellinen tai toimialakohtainen rajoitus voi olla erityisen hankala. Jos sopimuksessa on kilpailukieltoehto, pyydä aina asiantuntija-arvio ennen allekirjoittamista.

Mitä etätyöehdoista ja työajasta kannattaa sopia kirjallisesti?

Etätyöstä kannattaa sopia kirjallisesti ainakin etätyöpäivien määrä tai osuus, työvälineiden kustannusvastuu sekä tavoitettavuusodotukset. Suullisen sopimuksen haasteena on sen sisällön osoittaminen jälkikäteen, ja käytännöt voivat muuttua esihenkilön vaihtuessa.

Liukuvasta työajasta kannattaa sopia kirjallisesti. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti. Työntekijän kannattaa tarkistaa työajan seuranta sekä lisä- ja ylityön korvaaminen. Ylityökorvauksia ei voi vapaasti sisällyttää peruspalkkaan. Erillisestä kuukausikorvauksesta voidaan sopia vain lain tai sovellettavan työehtosopimuksen sallimissa tilanteissa. Tällaisen ehdon perusteet ja korvauksen määrä pitää selvittää.

Etätyökulujen korvaaminen on asia, josta kannattaa sopia selkeästi. Sovi kirjallisesti, mitä työvälineitä työnantaja hankkii ja miten esimerkiksi tietoliikenneyhteyden ja kotitoimiston muut kulut jaetaan. Työnantajan kirjallinen ohjeistus auttaa selvittämään voimassa olevat käytännöt, mutta se ei välttämättä turvaa niiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin erikseen sovittu ehto.

Keneltä kannattaa pyytää apua työsopimuksen tarkistamiseen?

Työsopimuksen tarkistamiseen saat parhaiten apua oman ammattiliittosi lakimiehiltä tai juristeilta. He tuntevat alasi työehtosopimukset, alan käytännöt ja tyypilliset sopimusehdot, joten he osaavat tunnistaa epätavalliset tai epäedulliset kohdat nopeasti.

Loimun jäsenenä voit lähettää sopimuksen tarkistettavaksi OmaLoimun kautta, jos henkilökohtainen työ- ja virkasuhdeneuvonta sisältyy jäsentasoosi. Lakiluuri puolestaan tarjoaa yleisneuvontaa kaikille jäsenille. Kynnys ottaa yhteyttä kannattaa pitää matalana, sillä pienetkin yksityiskohdat voivat vaikuttaa työsuhteesi ehtoihin vuosiksi eteenpäin.

Muista myös, että työsopimuksen tarkistuttaminen ennen allekirjoittamista on täysin normaali ja asiallinen tapa toimia. Se ei kerro epäluottamuksesta työnantajaa kohtaan, vaan siitä, että haluat ymmärtää työsuhteesi ehdot ja huolehtia oikeuksistasi. Valmistautuminen ja tieto tuovat varmuutta myös sopimuksesta käytävään keskusteluun.

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)