Asiantuntijoiden maahanmuutto edelleen vilkasta
Korkeasti koulutetun työvoiman liikkuvuuden koko mittakaavan selvittäminen on haastavaa, sillä Suomessa ei ole kovin kattavaa tilastoa oleskeluluvan saaneiden ja pois muuttaneiden koulutusaloista tai -asteesta.
Jotain voidaan toki päätellä esimerkiksi siitä, mille ammattialalle lupa on myönnetty. Tilastoista ei kuitenkaan näe, onko tänne esimerkiksi siivoamaan tuleva henkilö korkeasti koulutettu, jonka tarkoitus on hakea oman alan tehtäviä myöhemminmyöhemmin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Kimmo Kari.
Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten määrät ovat joka tapauksessa nousseet viimeisten kymmenen vuoden aikana paljon. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ensimmäiset oleskeluluvat lisääntyivät 139 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2022. Koronapandemian aiheuttaman lyhytaikaisen laskun jälkeen tulijoiden määrä palasi nopeasti siihenastiselle kasvu-uralle.
– On arvioitu, että kehityksen taustalla on kehittynyt palvelujärjestelmä, mutta myös se, että työnantajat ovat verkostoituneet ulkomaalaisen työvoiman käyttöön ja rekrytoivat verkostoistaan. Se on itseään ruokkiva ilmiö.
Vuosi 2022 oli maahanmuuton kaikkien aikojen ennätysvuosi ja viime vuodenkin tulijamäärät ylittivät odotukset.
– Tästäkin vuodesta odotetaan vahvaa, vaikka rakennusteollisuudessa vallitsee lama. Sitä kompensoi kuitenkin sote-puoli, joka on noussut yleisimmäksi työperusteisen maahanmuuton ammatiksi. Kärjistäen voisi sanoa, että itäeurooppalaiset rakennustyöntekijät ovat vaihtuneet filippiiniläisiksi hoivatyöntekijöiksi.
Ei ratkaise syntyvyysongelmaa
Korkeakoulutettujen erityisasiantuntijoiden, elinkeinonharjoittajien, startup-yrittäjien ja tieteellistä tutkimusta tekevien maahanmuutto on tärkeä kysymys kansantaloudelle.
– Maahanmuuttojärjestelmämme on kysyntäpohjainen. Eli tänne muutetaan työn perässä suoraan työsuhteisiin, Kari muistuttaa.
Muuttajat vastaavat kysyntään ja täyttävät työvoimatarvetta. Korkeasti koulutetuista tulee nopeasti hyviä nettoveronmaksajia, sillä heidän koulutuksensa on jo kustannettu lähtömaassa.
– Heille on kuitenkin kysyntää muuallakin kuin Suomessa ja voi olla, että kaikkien osalta pitovoima ei sitten riitäkään. Haluttu asiantuntija voi vaihtaa maata aika pienellä kynnyksellä.
Migrin tilastojen mukaan Suomeen saapui vuonna 2022 EU:n ulkopuolelta liki 16 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Erityisasiantuntijaksi tuli heistä noin 17 prosenttia ja tutkimustyöhön noin 7 prosenttia. Vuonna 2020 Suomen noin 2,6 miljoonasta työllisestä oli ulkomaalaisia 7,5 prosenttia. Osuus vaihtelee voimakkaasti aloittain, sillä erityisasiantuntijoista heitä oli 2020 kuutisen prosenttia mutta siivousalalla jo vähintään viidennes.
ETLA on arvioinut, että tarvittaisiin jopa 44 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto, jotta matalan syntyvyyden aiheuttama aukko saataisiin täytettyä.
– Perusteena maahanmuutolle tulisi olla työnantajan tarve palkata osaava työntekijä eli kysyntä. Meillä voi olla aloja, joilla runsaan työperusteisen maahanmuuton takia ei ole tilastollisessa mielessä työvoimapulaa. Esimerkiksi kausityö on aika pitkälle meillä ulkomaalaisten varassa. Se ei välttämättä näy tilastoissa, mutta jos ulkomaalaisia ei tulisi, se voisi näkyä.
– Korkeasti koulutetuista tulijoista valtaosa saapuu IT-tehtäviin joko IT-alan tai muihin yrityksiin. Intialainen IT-osaaja on tyypillinen tällainen tulija.
Hallitus on linjannut tavoittelevansa työperusteista maahanmuuttoa erityisesti sote-alalla, alkutuotannon ja matkailun kausityössä sekä vientiteollisuuden tuotannossa.
Työllisten kokonaismäärän kasvu on joka tapauksessa ollut kuluvalla vuosituhannella ulkomaalaislähtöisten tulijoiden varassa. ETLA on arvioinut, että tarvittaisiin jopa 44 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto, jotta matalan syntyvyyden aiheuttama aukko saataisiin täytettyä.
– Tilastokeskuksen mukaan tulijoiden ja lähtijöiden erotus oli 2023 mittaushistorian korkein eli liki 60 000 henkeä. En kuitenkaan usko, että työperusteinen maahanmuutto ratkaisisi syntyvyyden haastetta, mutta toki se turvaa työvoiman riittävyyttä ja saatavuutta, ja tukee siten talouskasvua.