Kielitaito, kielitaito ja kielitaito
Markku Sippolan mielestä Suomeen houkutelluille ulkomaisille opiskelijoille on tavallaan rakennettu ansa tarjoamalla heille puhtaasti englanninkielisiä opintoja ja lupaamalla, että koulutus pätevöittää suomalaiseen työelämään. Suomen kielen rooli suomalaisilla työmarkkinoilla pitää miettiä uusiksi, jotta saisimme välttävästi suomea puhuvat korkeasti koulutetut ihmiset integroitua suomalaisille työmarkkinoille.
Työvaoiman liikkuvuutta tutkinut Markku Sippola selvittää parhaillaan yliopistosta valmistuneiden epätyypillisiä ryhmiä edustavien henkilöiden sijoittumista työelämään.
– Haastattelemani ulkomaalaistaustaiset, suomalaisissa yliopistoissa opiskelleet henkilöt ovat kyllä aktiivisesti pyrkineet opiskelemaan myös suomea. Ymmärrettävästi se on ollut vaikeaa, kun on samanaikaisesti pitänyt keskittyä täysillä opintoihin. Maisterintutkinnon tekeminen kestää kuitenkin vain kaksi vuotta.
IT-alalla opiskelemaan lähtenyt haastateltu sai jo opintojen aikana työpaikan ja käytti tutkimusta tehtäessä edelleenkin englantia työkielenään. Kaksi muuta oli opiskellut suomea itsekseen ja työskentelee tällä hetkellä Suomessa. Yksi lähti pois, koska ei saanut töitä.
– Kielellisen joustavuuden puute on mielestäni se kaikkein suurin jäykkyys suomalaisilla työmarkkinoilla. Uskon, että muuallakin kuin IT-alalla – ja varsinkin pääkaupunkiseudulla – työporukan ja työorganisaation taholta voitaisiin hyväksyä vähän huonomminkin suomea puhuva henkilö, Sippola pohtii.
– Kieli on meille tietenkin myös kansallisen olemassaolon kysymys. Lisäämällä kuitenkin edes vähän joustoa kielen suhteen voisimme ehkä saada näitä kyvykkyyksiä nykyistä paremmin käyttöön.
IT-henkilöä lukuun ottamatta – joka hänkin osasi jo auttavasti suomea – kaikki haastatellut osasivat kieltä jo hyvällä tasoilla oltuaan useamman vuoden suomalaisilla työmarkkinoilla. Heillä oli silti edelleenkin hankaluuksia työllistyä ulkomaalaisen nimen ja – jos he olivat päässeet työhaastatteluun –puutteelliseksi katsotun suomen kielen taidon takia.
– Nekin, jotka ensin ovat ajatelleet, että eivät halua oppia suomea, kuten kotimaahan paluuta odottavat ukrainalaiset pakolaiset, lopulta kuitenkin ovat alkaneet opiskella sitä. Kyllä suomen kieli säilyy täällä työmarkkinoiden pääkielenä, mutta voisiko miettiä organisatorisia käytäntöjä ja esimerkiksi sallia, että asianomainen henkilö voisi suorittaa edes jonkun osan työstään englanniksi?
Akateemisessa työpaikassa ja koulutusta vaativassa työssä ei hyväksytä sitä, että joku puhuu suomea murtaen. Pizzapaikan tarjoilijalta se kuitenkin hyväksytään.
– Yliopistolla muutamme kielen englanniksi saman tien, jos seuraan tulee joku, joka ei osaa täydellistä suomea. Eiväthän he opi ikinä suomea, jos me puhumme heille aina vain englantia.
Lue lisää aiheesta
Veto- ja pitovoimaa koulutetuille ulkomaalaisille