Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Fosfori on yksi niistä alkuaneista, joita kaikki tunnettu elämä tarvitsee runsaasti. Liiallisesti käytettynä sitä päätyy vääjäämättä pilaamaan vesistöjä. Tuhlaileva ravinteiden virta pitäisi saada muutettua kierrätykseksi.
Meriajokas on tärkeä kasvi Itämerelle, sitä pidetään yhtenä sen avainlajeista. Meriajokkaan istutustyöt ovat käynnistyneet toukokuussa myös Suomessa.
Fotoniikalle perustuvan teknologian vahva esiinmarssi on tuottanut ja tuottaa merkittäviä teollisia keksintöjä.
Levien viljelyyn valtamerissä kehitellään uusia keinoja. Levästä ei silti odoteta perusruokaa maailman kasvavalle väestölle, lautasella se on pitkälti ravintolisää.
Kasvibiologian post doc -tutkija Moona Rahikainen on osallistunut EU:n rahoittamaan GRASS -hankkeeseen, jossa tutkittiin levien kestävää kasvattamista Itämeren alueella.
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Kotimainen hanke, jossa kehitetään adenoviruskuljetinta hyödyntävä nenäsuihkeena annosteltava koronarokote, nosti suuren yleisön tietoon, että Suomessa kehitetään rokotteita. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että Suomessa on muutenkin tehty ja tehdään hyvää rokotetutkimusta.