Biolääketieteilijä lääketeollisuudessa

Maria Ahonen Mehmetille kirkastui jo opintojen alkuvaiheessa, että hän haluaa työskennellä lääke­teollisuudessa. Hän selvitti, millaista osaamista tulevassa työssä tarvitaan ja kulki määrätietoisesti päämääräänsä kohti.

Kun Maria Ahonen Mehmeti aloitti työt lääketieteellisenä asiantuntijana Boehringer Ingelheimillä, ensimmäisenä työtehtävänä oli suuren pohjoismaisen symposiumin järjestäminen. Hänellä ei ollut aavistustakaan, miten se tehdään. 

Stressaantuneena hän ratkoi yksi kerrallaan eteensä tulevat ongelmat ja tunnusti esihenkilölleen jälkeenpäin, ettei hänellä ollut aavistustakaan, miten asiat olisi pitänyt tehdä. Esihenkilön mielestä Ahonen Mehmeti vei projektin hyvin maaliin. 

Lääketieteellinen asiantuntija Maria Ahonen Mehmeti kannustaa alan opiskelijoita kiinnittämään huomiota tutkimustyön ohessa kehittyviin vuorovaikutustaitoihin. – Näillä taidoilla voi olla merkittävä rooli uran eri vaiheissa.

– Lääketieteellisen asiantuntijan työtä voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja esihenkilöni antama vapaus mahdollisti ammatillisen kehittymiseni. 

Ahonen Mehmeti haki Boehringer Ingelheimiltä alun perin puolen vuoden äitiysloman sijaisuutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon keskittyvässä tiimissä. Hän oli perehtynyt tutkimustyötä tehdessään metaboliseen oireyhtymään ja tiesi sitä kautta jotain myös diabeteksesta. Työhaastattelussa häneltä kysyttiin yllättäen, kiinnostaako häntä työ keuhkosairauksien parissa.   

Haastattelun jälkeen Ahonen Mehmetille tarjottiin vakituista työpaikkaa interstitiaalisten keuhkosairauksien hoitoon keskittyvässä tiimissä. Kyse on sairauksista, joista osa on keuhkoja fibrotisoivia eli arpeuttavia. Keuhkojen kovettuessa hengittäminen vaikeutuu.  Keuhkofibroosi voi johtua esimerkiksi työperäisestä altistuksesta pölylle ja kemikaaleille. 

Hyppäys uudelle terapia-alueelle 

Boehringer Ingelheim on tutkimuspainotteinen lääkeyhtiö, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi lääkkeitä ihmisille ja eläimille. 

– Olin tyytyväinen siihen, että sain työpaikan, vaikka jouduinkin luopumaan rasvasoluista, joista tiesin kaiken mahdollisen. Oli iso hyppäys ryhtyä asiantuntijaksi täysin uudenlaisessa työympäristössä uuden terapia-alueen parissa. 

Tutkijatausta auttoi omaksumaan uutta tietoa suhteellisen nopeasti. Uudenlaisen työskentelykulttuurin omaksuminen yritysmaailmassa oli haastavampaa. 

– Tiesin, että yrityksessä työskenteleminen on hektisempää kuin tutkimusmaailmassa, jossa sain säädellä omat aikatauluni, vaikka väittelinkin nopeasti. 

Minua motivoi työssäni eniten se, että potilaat hyötyvät siitä. Keuhkofibroosiin on vain vähän hoitoja ja tarve uusille hoidoille on suuri, sanoo Maria Ahonen Mehmeti.

Väitöstutkimusta vauhditti se, että hän sai Helsingin yliopistosta palkkapaikan tietyksi ajaksi. 

– Minun ei tarvinnut murehtia sitä, millä elän, mikä todennäköisesti nopeutti väitöskirjan valmistumista.  Hain apurahoja vain työskentelykustannusten kattamiseksi. Olin nuori ja lapseton. Pystyin työskentelemään joustavasti sekä tekemään pitkiä työpäiviä. 

Nyt Maria Ahonen Mehmetillä on vähän yli vuoden ikäinen lapsi. Hän tapasi lääkäripuolisonsa opiskelijatapahtumassa. Puoliso on alun perin kotoisin Kosovosta, mutta muutti Suomeen perheensä mukana jo lapsena.  

– Työn ja perheen yhteensovittaminen on sujunut hyvin, vaikka työni vaatiikin perheeltä joustavuutta. 

Rakkaudesta rasvasoluihin 

Maria Ahonen Mehmeti kiinnostui biologiasta ja lääketieteestä lukioaikana. Häntä kiehtoivat etenkin kantasolujen mekanismit. Ylioppilaaksi päästyään hän haki ja pääsi biolääketieteen koulutusohjelmaan Turun yliopistoon. 

Opinnot mahdollistavat työskentelyn muun muassa viranomaistehtävissä lääkevalvonnassa, yritysmaailmassa tai tutkijana. Ahonen Mehmeti kiinnostui heti alkumetreillä lääketeollisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista varmaan työpaikkaan. 

– Ryhdyin jo opintojen varhaisessa vaiheessa selvittämään, mitä työ teollisuudessa käytännössä tarkoittaa ja millaista osaamista siellä tarvitaan. Osallistuin Lääketeollisuus ry:n opiskelijaohjelmaan, missä tutustuttiin lääkeyrityksiin ja erilaisiin työtehtäviin.

Kandiopintojen aikana Ahonen Mehmeti osallistui kurssille, jolla käsiteltiin lihavuutta. Hän innostui rasvasolujen toiminnasta ja metabolisesta oireyhtymästä niin, että laittoi viestejä eri tutkimusryhmille ja kertoi kiinnostuksestaan. 

– Oli vaikea hakea kylmiltään itselleen töitä tutkimusryhmässä, mutta onnistuin ja pääsin kesätöihin Lääketieteelliseen tutkimuslaitokseen Minervaan. Viihdyin hyvin. Opin kokeneemmilta ryhmän jäseniltä paljon. Tykästyminen rasvasoluihin johti myöhemmin väitöskirjaan. 

Työelämätaidot karttuivat väitellessä 

Väitöstutkimusta tehdessään Ahonen Mehmeti kävi erilaisissa uratapahtumissa ja osallistui teollisuuteen valmistaville urakusseille sekä Loimun tilaisuuksiin. Väitöstilaisuuden lähestyessä hänellä oli selkeä kuva siitä, mitä työtä hän haluaa hakea ja mitä siihen vaaditaan. 

Ahonen Mehmeti osallistui myös Loimun järjestämälle työnhakukurssille. Hän oivalsi, ettei hänen tekemillään soluviljelmillä ole merkitystä lääketieteellisen asiantuntijan roolissa. Sen sijaan sillä, mitä muita taitoja hän on omaksunut väitöskirjaa tehdessään, on vaikutusta. 

– Esimerkiksi apurahoja hakiessani opin suunnittelemaan projekteja ja esittämään ne houkuttelevalla tavalla eri tahoille. Tästä taidosta on iso hyöty yritysmaailmassa. 

Myös kyky työskennellä eri ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Samoin taito ottaa vastaan tieteellistä tietoa. Väitöstutkimuksen tekeminen opetti välittämään omia tutkimustuloksia muille, verkostoitumaan, suunnittelemaan ja toimimaan pitkäjänteisesti. 

Merkityksellistä työtä 

Maria Ahonen Mehmeti seuraa terapia-alansa tutkimusta. Esimerkiksi lokakuussa hän oli ensin Amsterdamissa tieteellisessä kongressissa ja matkusti sieltä Jyväskylään keuhkolääkäreiden ajankohtaispäivään.

Ahonen Mehmeti tekee yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Se vaatii ymmärrystä siitä, mitä tieto kenellekin merkitsee. Esimerkiksi lääkäreitä kiinnostaa tutkimustieto ja se, miten tutkimusnäyttö tukee hoitoja. 

– Minua motivoi työssäni eniten se, että potilaat hyötyvät työstäni. Saan käydä merkityksellisiä, hoitopäätöksiä tukevia ja potilaiden hyvinvointia edistäviä keskusteluja lääkäreiden kanssa. Uusien hoitomahdollisuuksien parissa työskenteleminen on tärkeää työtä. 

Ahonen Mehmeti pitää paljon nykyisestä terapia-alueestaan. Keuhkofibroosiin on vain vähän hoitoja ja tarve uusille hoidoille on suuri. 

– On palkitsevaa olla tässä työssä mukana. 

Maria Ahonen Mehmeti toivoo saavansa tulevaisuudessa työssään lisää vastuuta ja näkee itsensä kansainvälisessä roolissa. 

Klikkaa kuva isommaksi.

Maria Ahonen Mehmeti, 30

  • Ylioppilaaksi 2014 Helsingin Mäkelänrinteen lukiosta
  • Luonnontieteen kandidaatiksi Turun yliopiston biolääketieteen koulutusohjelmasta 2017
  • Filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 2019
  • Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiede­kunnan kliiniseen tohtoriohjelmaan 2019 
  • Väitöstutkimus rasvasolujen toimintahäiriöiden mekanismeista aineen­vaihduntasairauksissa ja syövässä 2023 
  • Työpaikat: Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsingin yliopisto ja Boehringer Ingelheim  

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)