Luontokadolle stoppi
Luontokadon torjumiseksi on monella taholla jo kääritty hihat. Aikaa vitkasteluun ei ole, sillä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää monimuotoisuuden kehitys uuteen nousuun viimeistään vuonna 2050. Suomessa luontokadon suunnan kääntämiseen on valjastettu Priodiversity LIFE -hanke.
Tiedot lajien ja luontotyyppien uhanalaisuudesta osoittavat kiistatta, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu myös meillä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt: jopa puolet vesien aiemmin yleisistä lajeista on harvinaistunut. Metsä- ja suoluonnon tilanne ei ole valoisampi, perinnebiotoopeista puhumattakaan.
Luontokadon myötä vaarantuvat ekosysteemipalvelut, kuten puhdas vesi ja ilma, sekä ruuantuotanto. Ja onhan luonnolla myös itseisarvo.
Vuonna 2024 polkaistiin käyntiin Priodiversity LIFE -hanke. Hankkeen budjetti on mittavat 50 miljoonaa euroa, mutta mittava on tavoitekin: pysäyttää luontokadon eteneminen Suomessa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Jussi Jyväsjärvi työskentelee Priodiversity LIFE -hankkeen biodiversiteettikoordinaattorina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
– Hankkeessa on mukana satoja asiantuntijoita 20 organisaatiosta, joten osaamista on. Kokoamme luontotietoa, priorisoimme ennallistamiskohteita, pilotoimme ennallistamismenetelmiä, kehitämme osaajaverkostoa, koulutamme, etsimme rahoituslähteitä ja seuraamme ennallistamisen vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntaan, Jyväsjärvi luettelee.
Monimuotoisuutta lisätään maakuntatasolla
Priodiversity LIFE-hankkeessa laaditaan kahdeksalle maakunnalle LUMO- eli luonnon monimuotoisuusohjelmat. Myös muiden maakuntien ohjelmatyöhön annetaan apua ja opastusta.
Ohjelmissa muun muassa määritetään laji- ja luontotyyppitiedon ja asiantuntija-arvioiden perusteella maakunnalliset monimuotoisuuskeskittymät.
– Monimuotoisuuskeskittymissä on maakunnalle ominaisten luontotyyppien ja lajien monimuotoisuus arvokkaimmillaan, Jyväsjärvi kertoo.
– Useimmat keskittymät osuvat olemassa olevien suojelualueiden tai Natura-alueiden yhteyteen ja niiden ympärille.
Maakunnalliset monimuotoisuuskeskittymät piirretään kartalle väljästi, sillä kaikki ennallistamis- ja suojelutoimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.
– Maakunnille määritellään myös vastuulajit, joista maakunnissa tulee erityisesti huolehtia. Arvokkaiden elinympäristöjen kytkeytyneisyys pyritään turvaamaan, jotta lajeilla on mahdollisuus myös levitä uusille alueille.
Jyväsjärvi mainitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta esimerkkinä Iissä Perämeren rannikolla sijaitsevan maankohoamisrannikon monimuotoisuuskeskittymän.
– Sinne on maankohoamisilmiön ansiosta syntynyt poikkeuksellisen hieno suokehityssarja, eri ikäisistä soista koostuva kokonaisuus. Yhtä ehyttä maankohoamisrannikon suokehityssarjaa ei maassamme ole toista.
Pohjois-Pohjanmaalle on tähän mennessä nimetty kaikkiaan 13 monimuotoisuuskeskittymää. Keskimäärin maakuntiin tullee kymmenestä kahteenkymmeneen keskittymää.
Kerralla enemmän
Kun ennallistamistoimia kohdennetaan maakunnallisiin monimuotoisuuskeskittymiin, voidaan tehdä tiivistä yhteistyötä alueen maanomistajien, suunnittelijoiden ja viranomaisten kesken.
Keskittymille voidaan suunnitella ja toteuttaa useita toimenpiteitä, eli esimerkiksi kunnostaa lintuvesi, ennallistaa suo ja palauttaa vesi kulkemaan vanhaa purouomaa pitkin. Kun toimenpiteitä tehdään kerralla enemmän, tulosta syntyy kustannustehokkaasti. Sama koneurakoitsija voi tehdä alueella useita perättäisiä työlajeja.
– Edistämme tällaista kokonaisvaltaisen kunnostamisen toimintamallia, kertoo Priodiversity LIFE -hankkeen aluekoordinaattori Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Timonen kertoo esimerkin Iin maankohoamisrannikon monimuotoisuuskeskittymästä, missä on sekä valtion että yksityisten maita.
– Siellä on Heposuon kunnostusalue, jonne Metsähallituksen Luontopalvelujen, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat suunnittelevat yhdessä soiden ennallistamista. Alue kunnostetaan kokonaisuutena, vaikka jokainen organisaatio toimiikin omalla tontillaan.
Ennallistamisessa liikkuu miljardeja
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan luontokadon pysäyttäminen Suomessa maksaa noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Työtä on jatkettava pari vuosikymmentä, eli kokonaissumma on valtaisa.
Valtio kanavoi luonnonhoitoon ja ennallistamiseen Helmi-, METSO-, Ahti- ja NOUSU-ohjelmien sekä metsätalouden kannustinjärjestelmän kautta vajaat 300 miljoonaa euroa vuosittain. Mistä raavitaan puuttuvat puolisen miljardia euroa vuodessa?
– Luonnonarvokauppa ja ekologinen kompensaatio tulevat olemaan osa ratkaisua, Jussi Jyväsjärvi sanoo.
Priodiversity LIFE -hankkeessa on laadittu Luontorahoitus liikkeelle -rahoitusstrategia. Strategialla halutaan saada yksityinen rahoitus mukaan luontotalkoisiin.
Luonnonarvokaupassa ostaja, esimerkiksi yritys, maksaa maanomistajalle arvokkaan luontokohteen suojelusta tai kustantaa heikentyneen luontokohteen ennallistamisen. Ekologisessa kompensaatiossa yritys hyvittää aiheuttamansa luontohaitan toisella alueella. Nämä luonnonarvomarkkinat ovat kehittymässä hyvää vauhtia.
Synkistelyn sijaan kannattaa siis kääntää katse liiketoiminnan kehittämiseen. Luontokadon torjumiseen käytetyt eurot voivat hyödyttää luonnon lisäksi myös maanomistajia ja kansantaloutta. Luontoarvojen välittäjille, ennallistamisen suunnittelijoille ja koneurakoitsijoille on töitä luontokadon torjumisessa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Priodiversity Life -hanke
Priodiversity LIFE -hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelut (koordinaattori), Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Eräpalvelut, Valtioneuvoston kanslia, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
Priodiversity LIFE – luontokadon pysäyttämiseksi
Metsähallitus