Oletko psykologisesti joustava?

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä hyväksyä vaikeatkin ajatukset ja tunteet. Se on taitoa olla läsnä ja tehdä valintoja, jotka tukevat merkityksellistä, omannäköistä ja omien arvojen mukaista elämää. Se koostuu mielen taidoista, käyttäytymisen taidoista, halusta tutkia omaa mieltä, tutustua siihen ja tulla toimeen sen kanssa rohkeasti, mitä mieli sitten kätkeekään. 

Työ- ja organisaatiopsykologi Eerika Skarp on pohtinut, korostetaanko ajatusta siitä, että jokaisen pitäisi olla sinut oman mielensä kanssa, liikaakin. Tunteiden tunnistaminen ja niiden äärelle pysähtyminen nousee kuitenkin merkitykselliseksi silloin, kun jokin asia tuntuu hankalalta ja vieraalta, eivätkä asiat oikein suju tai on paha olla. 

Työyhteisössä voi herätä monenlaisia tuntemuksia, kuten ärsyyntymistä kollegan tapoihin ja työskentelytyyliin. On ehkä aika pohtia, voisiko itse olla avaramielisempi. Esihenkilöltä tai tiimin vetäjältä saattaa tulla ikävänmakuinen viesti, jolloin voi miettiä, miten siitä voisi olla provosoitumatta. Jokin tiimin työtavoissa voi olla omien ajatusten tai jopa arvojen vastainen, jolloin on puntaroitava, miten sen kanssa toimii. Kyse on psykologisesta joustavuudesta. 

– Kyky neuvotella ja tehdä tarvittaessa kompromisseja on joustavuutta. Työyhteisössä on mahdollisuus joustaa toinen toistaan tukien. 

Joustavuus tarvitsee rajat 

Psykologista joustavuutta tarvitaan muutostilanteissa. Työssä tapahtuu väistämättä muutoksia, joihin on sopeuduttava. Myös työuran aikana niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työyhteisössäkin tapahtuu muutoksia, kuten menetyksiä ja uusia ihmisiä. Uuteen tilanteeseen on orientoiduttava. 

Joustavuus kytkeytyy työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Työntekijä voi joustaa väärään suuntaa, esimerkiksi tehdä ylitöitä, vaikka niiden tekeminen ei tunnu hyvältä. Täydellisyyden tavoittelija tai ylisuoriutuja ei välttämättä jousta oman hyvinvointinsa rajoissa. 

– Jos taipuu joka suuntaan ja joustaa kaikessa liikaa, kyse on rajattomuudesta. Oma arvomaailma ei ole selkeä. Psykologinen joustavuus tarvitsee rajat, joiden asettamisessa arvot auttavat. 

Psykologinen joustavuus edellyttää kykyä pysähtyä välillä, tarkastella omaa tilannetta ja pohtia, mikä on tärkeää tässä vaiheessa elämää. Tarkastelija voi huomata esimerkiksi, että hänelle on tärkeää tasapainottaa työ ja muu elämä niin, että aikaa jää myös perheelle, ystäville ja vapaa-ajalle. Asioiden prosessoiminen auttaa tekemään tarvittavia korjausliikkeitä. 

Joustamistaitoja voi harjoitella. Esimerkiksi tietoisuustaitoharjoitukset edistävät psykologista joustavuutta. 

Kiireen täyttämä elämä jarruttaa joustavuutta. Ihminen saattaa toimia automaattiohjauksella tiedostamatta sitä itse. Jatkuva suorittaminen, jatkuva saatavilla oleminen ja reaktiivinen elämäntapa estävät psykologista joustavuutta. Reaktiivisuudella tarkoitetaan kykyä ja taipumusta reagoida ympäristön muutoksiin, ärsykkeisiin ja tapahtumiin nopeasti, voimakkaasti ja tunteellisesti. 

– Joustavuus pitää sisällään taitoja, joita moni osaa luonnostaan. Toiset ovat myös luonnostaan joustavampia kuin toiset. Jokainen voi kuitenkin harjoitella psykologista joustavuuttaan ja kehittyä siinä. 

Tunnista todelliset arvosi 

Joustavuus auttaa toimimaan paineen alla ja palautumaan kuormituksesta. Se johtaa palautumista edistäviin ja tukeviin tekoihin, esimerkiksi hyvän unen vaalimiseen omaa ruutuaikaa ja sosiaalisen median käyttöä rajoittamalla. Riittävä palautuminen on tärkeä osa työhyvinvointia. 

Omien arvojen tunnistaminen on tärkeä osa psykologista joustavuutta. Suurin osa osaa sujuvasti luetella arvonsa. Esimerkiksi terveys, perhe ja läheiset ovat monelle tärkeitä arvoja. Kun arvojen toteutumista punnitsee asteikolla 1–10, moni huomaa, ettei elä arvojensa mukaan. Ehkä nämä ovatkin vain näennäisiä arvoja ja todelliset arvot ovatkin jotain muuta, kuten vapaus, merkityksellinen työ ja oman substanssi­osaamisen syventäminen. 

Psykologisen joustavuuden ansiosta ihminen jaksaa paremmin, saa enemmän aikaan ja pystyy keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin, kun hän ei ole vedettävissä mihin tahansa. Työ­yhteisö hyötyy, kun työntekijät tekevät enemmän oikeita asioita oikealla tavalla, eivätkä jää nysväämään epäoleelliseen, vaan keskittyvät olennaiseen sopivalla vaatimustasolla.

Hyödyllisiä joustamistaitoja 

• Halu tarkastella omaa mieltä jatuntemuksia. 
• Etäisyyden ottaminen omiin ajatuksiin. Asioita voi katsoa esimerkiksi
  helikopteriperspektiivistä. 
• Malttia pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannetta. 
• Taito pohtia omia arvoja ja sitä, elääkö omien arvojen vai muiden vaatimusten mukaan ja sitä, osaako mennä kohti asioita, joita pitää arvokkaina vai toimiiko automaattiohjauksella. 

Kiinnostuitko?

Jos haluat kehittää psykologista joustavuuttasi, Loimun jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua huhtikuussa psykologi Arto Pietikäisen koulutukseen ”Psykologinen joustavuus työhyvinnoin tukena”. 

Lue lisää ja ilmoittaudu Loimun Tapahtumakalenterissa https://tapahtumat.loimu.fi/event/EG0wM