Työelämä murroksessa

Nykyisen Suomen hallituksen aikana on tehty lukuisia työntekijän asemaan heikentävästi vaikuttavia päätöksiä. Osa näistä lakihankkeista on jo toteutunut voimassa olevalla lainsäädännöllä, kuten työttömyysturvan ehtojen kiristäminen, tiukennukset työrauhanormeihin, laajennetut paikallisen sopimisen mahdollisuudet, sekä muutokset yhteistoimintalakiin. Lisää on kuitenkin tulossa, eikä lakihankkeiden vastapainona ole tehty mitään lainsäädännöllisiä toimia sen eteen, että myös työnantajan vastuu esimerkiksi laittomissa irtisanomistilanteissa olisi tiukempi. 

Loimu vastustaa – määräaikaista työsuhdetta ei saa tehdä ilman perustetta

Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Kesällä oli lausuntokierroksella hallituksen esityksen luonnos työsopimuslain muuttamisesta. 

Lakimuutoksella mahdollistettaisiin uuden työntekijän tai työntekijän, jonka edellisestä työsuhteesta kyseiselle työnantajalle on kulunut yli viisi vuotta, palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta enintään vuoden ajaksi. Määräaikaisuudet voitaisiin myös ”pilkkoen ketjuttaa”, eli saman työntekijän kanssa voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään 3 määräaikaista työsopimusta, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä vuotta ja sopimus on uusittu vuoden kuluessa ensimmäisen työsopimuksen alkamisesta. 

Valmistelussa on työntekijöiden matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen lakkauttaminen.

Työntekijän kannalta tällainen esitys tarkoittaa käytännössä ns. jatkettua koeaikaa. Nykyisellään koeaika voi olla enintään 6 kuukautta, mutta mahdollisen lakimuutoksen myötä siis kuka tahansa voisi alkuun joutua työskentelemään ”uutena työntekijänä” vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Tämän jälkeen kuitenkaan, vaikka työn tarve olisikin pysyvää työnantajalla, mikään ei estäisi työnantajaa menettelemästä siten, että ”uuteen” määräaikaiseen työsuhteeseen voitaisiin palkata kuka vain kriteerit täyttävä hakija. 

Muutoksen arvioitaisiin lisäävän määrä­aikaisten työsuhteiden käyttöä yrityksissä. Nyt kuitenkin tällä esityksellä on erittäin paljon laajemmat vaikutukset. Työsopimuslakiin esitetty muutos koskisi kaikkia, työnantajan koosta ja työnantajan toimialasta riippumatta, ja yhtä lailla myös julkisen puolen työnantajia.

Kannatamme eteenpäin suuntaavaa ja hyvää työelämää kehittävää lainsäädäntöä. Vastustamme työsopimuslakiin nyt esitettyjä heikennyksiä, se ei sisällä työntekijän kannalta mitään tasapainottavia elementtejä ja on muutenkin kansainvälisten säännösten ja oikeuskäytännön vastainen. Loimu antoikin hallituksen esityksestä kriittisen lausunnon. Työlainsäädännön keskeinen tarkoitus on ns. heikomman osapuolen eli työntekijän suojaaminen. Palkansaajien näkemyksiä ei valmistelussa huomioitu, vaan valmistelu tehtiin vahvassa poliittisessa ohjauksessa työnantaja­puolen näkemyksiä mukaillen. Työntekijän epävarmuus työelämässä lisääntyy esityksen myötä entisestään. Erityisen huolissamme olemme raskaus- ja perhevapaasyrjinnän osalta. Tämä tulee todennäköisesti lisääntymään määräaikaisten työsuhteiden lisääntyvän käytön myötä, mikä heikentää perheenperustamisen mahdollisuuksia ja siten syntyvyyttä vielä entisestään.

Lomautusilmoitusaika lyhenee ja takaisinottovelvoite poistuu pienistä yrityksistä

Hallituksen lakiesityksessä on esitetty myös lyhennettäväksi työsopimuslaissa säädettyä lomautusilmoitusaikaa 14 päivästä seitsemään päivään sekä työsopimuslain mukaisen takaisin­ottovelvoitteen poistamista kokonaan alle 50 työntekijän yrityksissä. Lakimuutosten on esitetty tulevan voimaan jo 1.1.2026, ja jos esitykset eivät tässä syksyn pimetessä muutu poliittisten päättäjien ohjauksessa työntekijän kannalta parempaan suuntaan, tulee suomalainen työelämä valitettavasti jatkossa olemaan entistäkin epävarmempaa. 

Muita heikennyksiä työntekijän työsuhdeturvaan

Tällä vaalikaudella lakimuutoksia on valitettavasti tehty hyvin pikaisella aikataululla, ja ilman kunnollisia ja todellisia vaikuttavuusarviointeja.  Määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämisen, takaisinottovelvollisuuden sekä lomautusilmoitusaikaa koskevan heikennyksen lisäksi samanaikaisesti valmisteilla on myös irtisanomiskynnyksen madaltaminen henkilöön liittyvillä perusteilla. 

Lisäksi työneuvoston, joka on työ- ja elinkeino­ministeriön alainen, toiminnassaan riippumaton viranomainen, toimintaa esitetään lakkautettavaksi säästösyistä kokonaan. Työneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta sekä toimia oikaisuvaatimusviranomaisena eräissä aluehallintoviraston työlainsäädäntöä koskevissa poikkeuslupapäätöksissä. Työneuvoston lausunnot ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä työoikeudellisesti tulkinnallissa kysymyksissä, ja monille Loimun jäsenistäkin on ollut apua näistä lausunnoista. Tosiasiallisesti työneuvoston lakkauttaminen saisi aikaan vain marginaaliset säästöt, mutta sen sijaan lakkauttaminen tulisi poistamaan kokonaan työntekijän mahdollisuuden turvautua matalan kynnyksen oikeusturvakeinoihin.

Valmistelussa on myös mahdollinen yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttaminen säästösyistä. Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto antaa mm. neuvontaa sekä lausuntoja yhteistoimintalain soveltamisesta, neuvonta on maksutonta. Lakkauttaminen poistaisi työneuvoston lakkauttamisen lisäksi toisen työntekijän käytössä olleen matalan kynnyksen oikeussuojakeinon.