Työmarkkinatutkimuksen 2025 tuloksia: Palkat nousseet, tulevaisuusarviot heikentyneet
Vastaajien palkkataso on noussut, eikä työllistymisen laadussa aineiston perusteella ole tapahtunut heikkenemistä. Heikentynyt talous- ja työmarkkinatilanne näkyy jossain määrin tulevaisuususkon rapautumisena.
Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita useilla taustamuuttujilla. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan eli kuukausibruttotulot, johon pyydettiin sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Palkkauksen osalta tarkastelu on kohdistettu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Vuoden 2026 alusta Loimuun liittyneiden Agronomiliiton jäsenten tiedot ovat nyt mukana kokonaisuudessa, minkä vuoksi vertailu aikaisempiin vuosiin on vain suuntaa antavaa.

Vastaajien ansiotasossa nousua
Kaikkien vastaajien keskipalkka oli 4 995 ja mediaani eli keskimmäinen palkka 4 740 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla keskipalkka on 5 284 euroa ja mediaanipalkka on 4 900 euroa. Valtiolla ei juuri jäädä jälkeen, sillä keskipalkka on 5 186 euroa ja mediaanipalkka 5 067 euroa. Valtiolla hajontaa on siis vähemmän, eli ns. palkkahaitari on kapeampi. Kunnalla työskentelevien keskipalkka on 4 698 euroa ja mediaanipalkka on 4 491 euroa.
Yliopistolla palkat ovat muita sektoreita matalampia. Keskipalkka on 3 932 euroa ja mediaanipalkka on 3 820 euroa.
Vastaajista 69 % oli vakinaisessa työsuhteessa ja 17 % määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisista 62 % prosenttia työskenteli yliopistolla, Ei-työsuhteisia eli apurahansaajia, yrittäjiä ja työttömiä vastaajista oli 12 %.

Ansiokehitys nojaa yleiskorotuksiin
Vastaajista 75 % kertoi oman palkkansa muuttuneen vuoden 2024 lokakuusta vuoden 2025 lokakuuhun. Heistä 79 % vastasi palkankorotuksen perustuneen työehtosopimukseen perustuvaan, kaikille samansuuruiseen yleiskorotukseen, 10 % oli saanut työehtosopimukseen perustuvan, mutta työnantajan päättämän palkankorotuksen eli ns. paikallisen erän. 18 % oli saanut henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan korotuksen ja 9 %:lla siirtyminen uusiin tehtäviin tai asemaan oli nostanut palkkaa. Nämä vastaajaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niissä on myös päällekkäisyyksiä.
Reilulla 100 vastaajalla palkka oli vertailujaksolla laskenut, heistä 41 %:lla syynä on ollut siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen.
Tulospalkkion piirissä oli noin neljäsosa vastaajista, heistä tulospalkkiota oli maksettu kahdelle kolmasosalle. Edelleen heistä noin puolella tulospalkkio jäi alle 5 %:iin kuukausipalkasta.

Luottamus tulevaisuuteen hapertunut
Tutkimuksella on toistuvasti mitattu jäsenkunnan luottamusta tulevaisuuteen kysymällä arviota sekä työpaikan tulevaisuudennäkymistä että omasta tilanteesta työpaikalla. Kysyttäessä arviota siitä, minkälainen tilanne työpaikalla on lähitulevaisuudessa, vain 59 % arvioi sen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vuonna 2024 vastaava luku oli 64 %.
Vastauksia saatiin 3 348 ja vastaajarakenne vastasi hyvin jäsenistön rakennetta.
Omaa tilannetta arvioitiin hieman myönteisemmin, sitä piti vakaana tai melko vakaana 67 % vastanneista. Laskua edelliseen vuoteen oli kuitenkin jo merkittävästi, vastaava luku 2024 oli 80 %.
Vastauksille on ollut vuodesta toiseen tyypillistä se, että oma asema arvioidaan vakaammaksi kuin työpaikan näkymät yleisesti, mikä on positiivinen viesti. Kuitenkin molemmat arviot ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana huomattavasti.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneita oli vain 63 vastaajaa. Tohtorintutkinnon oli suorittanut 24 % vastaajista.


Kiitokset kaikille työmarkkina-tutkimukseen vastanneille!
Mitä tutkittiin?
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita.
Tutkimuksen epävarmuustekijät
Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimuksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Joidenkin ryhmien osalta otoskoot ovat myös sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Nämä epävarmuustekijät on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa.
Mitä kysyttiin?
Loimun vuosittain toteutettavassa työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin mm. jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot) lokakuulta 2025, joihin pyydettiin sisällyttämään myös luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin.
Tutkimuksen toteutus
Työmarkkinatutkimuksen toteutuksesta vastaa Taloustutkimus Oy. Kyselylomake lähetettiin kaikille Agronomiliiton ja Loimun täysjäsenille, joilla oli jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Vastausaktiivisuus oli 22,8 %, mikä on kohtuullisen hyvä.