Työntekijän asema heikentyisi ehdotettujen lakimuutosten myötä
Määräaikaisten asemaa ollaan heikentämässä
Petteri Orpon hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämiseksi. Tätä lehtijuttua kirjoittaessani eduskunta ei ole vielä vahvistanut lakimuutosta, jonka alun perin ehdotettiin tulevan voimaan jo 1.4.2026. Lakiesityksen lopullinen sisältö tai voimaantulo ei siis tätä kirjoittaessani ole täysin vielä tiedossa.
Muutoksia on perusteltu ”työllistämisen esteiden purkamisella sekä pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella”. Nyt kuitenkin tällä esityksellä on erittäin paljon laajemmat vaikutukset, eli se poikkeaa merkittävästi hallitusohjelman kirjauksesta. Lakimuutos koskisi kaikkia, työnantajan koosta ja työnantajan toimialasta riippumatta, ja yhtä lailla julkisenkin puolen työnantajia.
Uusi määräaikainen työsuhde – ilman perusteltua syytä
Aiemmin määräaikaiselle työsuhteelle on aina edellytetty perusteltua syytä, kuten sijaisuus tai projektiluontoinen työ. Muutosten mukaisesti määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Määräaikaisen työsopimuksen tekemistä esityksessä ehdotettavan sääntelyn nojalla ei estäisi se, että työnantajan työvoiman tarve on työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla pysyvää.
Ilman perusteltua syytä tehtyyn määräaikaisuuteen irtisanomismahdollisuus
Ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen voi muutosten myötä irtisanoa molemmin puolin kuuden kuukauden jälkeen kuten toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Tämä heikentää työntekijän jo muutenkin epävarmaa asemaa. Loimun näkemyksen mukaan irtisanomismahdollisuus tulisi olla vain työntekijän puolelta, kun taas työnantajaa sopimuksen tulisi sitoa sen päättymiseen asti.
Työnantajalla selvitysvelvollisuus työsuhteen jatkomahdollisuuksista
Työnantajalla on lakiesityksen mukaisesti jatkossa velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä. Työnantajalla olisi myös velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään. Velvollisuus työn tarjoamiseen kestäisi työsopimuksen päättymisen jälkeen ajanjakson, joka vastaisi kolmasosaa työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ja olisi enintään neljä kuukautta. On selvää, että valitettavasti nämä työntekijän turvaamiseksi tarkoitetut toimet eivät kuitenkaan ole millään tavoin riittäviä.
Tasa-arvovaltuutettukin kielteisellä kannalla lakiesityksestä
Tasa-arvovaltuutettu oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana 13.2.2026 hallituksen lakiesityksestä. Tasa-arvovaltuutetunkin mukaan työntekijöiden työsuhdeturvan ja aseman heiketessä heidän mahdollisuutensa nostaa esiin epäkohtia pienenevät. Työntekijöiden neuvotteluasema epävarmoissa tilanteissa työsuhdetta solmittaessa, sen jatkoa pohdittaessa ja sovittaessa tai sen päätyttyä on heikko. Vaikka työnantaja toimisi lain vastaisesti, työntekijä ei seuraamusten pelossa uskalla välttämättä toimia asiassa. Myös mahdollisten rikkomusten toteennäyttäminen tulisi vaikeutumaan muutosten myötä. Kaikki nämä yhdessä tulevat lisäämään työelämän syrjintätilanteita.
Suuri merkitys loimulaisille
Loimun työmarkkinatutkimuksen tulokset kertovat, että jo nyt reilu viidennes jäsenistöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa, ja naiset useammin kuin miehet. Ehdotetut muutokset tulevat todennäköisimmin lisäämään määräaikaisten työsuhteiden käyttöä, kasvattamaan mm. raskaussyrjinnän riskiä sekä heikentämään työntekijän asemaa ja oikeussuojaa merkittävästi.
Laajoja positiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai talouteen esityksestä ei ole osoitettavissa. Lisäksi ehdotettu sääntely on ristiriidassa EU-sääntelyn sekä usean kansainvälisen sopimuksen kanssa, jotka Suomi on ratifioinut.
Loimu kannattaa hyvää, rakentavaa ja reilua työelämää. Nyt esitettyjä muutoksia (tai lehden ilmestyttyä jo voimaantulleita), vastustamme. Ne tulevat lisäämään työntekijän epävarmuutta työelämässä. Tulemme liittona seuraamaan muutetun lainsäädännön vaikutuksia, ja olemme jäsentemme apuna ja tukena myös muuttuvassa työelämässä.
Takaisinottovelvoite poistuu ja lomautusilmoitusaika lyhenee
Määräaikaisten aseman heikentämisen ohella vireillä on ollut muitakin heikennyksiä samassa yhteydessä. Voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti työnantajan on tullut tarjota irtisanotulle, työpaikan koosta riippumatta, työsuhteen päätyttyä työtä samoihin tai samankaltaisiin työtehtäviin, joita irtisanottu teki. Jatkossa tämä velvoite koskee vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää.
Nykyisellään lomautuisilmoitusten antamisaika on ollut vähintään 14 päivää. Lomautusilmoitusaika lyhenee puolella eli 7 päivään.