Urashokki yllättää
Irtisanotuksi tuleminen, arvoristiriita, ylennys tai vakituisen työpaikan saaminen voivat muuttaa urapolkua merkittävästi. Puhutaan urashokeista, jotka ravistelevat aiempaa suunnitelmaa tai identiteettiä työelämässä.
Urashokki tarkoittaa työuran tienhaaraa, joka käynnistää syvällisen pohdinnan uran tulevaisuudesta ja mahdollisista muutostarpeista. Urashokki on tapahtuma tai ajanjakso, johon liittyy jotain yllättävää, ennakoimatonta tai hallitsematonta.

Urashokki voi liittyä suoraan työhön, mutta myös iso tapahtuma henkilökohtaisessa elämässä voi heijastua uran puolelle. Esimerkiksi lapsen saaminen voi käynnistää voimakkaan sisäisen työskentelyprosessin. Pelkkä tapahtuma ei vielä ole urashokki, vaan siihen kytkeytyy aina henkilökohtaista pohdintaa urasta.
Urashokkia tutkinut projektitutkija Sanna Markkula Jyväskylän yliopistosta kertoo, että urashokki voi olla negatiivinen tai positiivinen. Esimerkiksi sekä irtisanominen että ylennys voivat aiheuttaa urashokin.

Urashokki voi syntyä myös konfliktien tai eettisten ristiriitojen seurauksena. Ihminen havahtuu siihen, ettei pysty toimimaan arvojensa mukaisesti tai ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.
Joskus työntekijä huomaa, että työ ei enää tunnu merkitykselliseltä tai ettei asioihin pysty vaikuttamaan. Työnantajan toiminta on saattanut olla epäeettistä. Loimun uravalmentaja Petra Bedda tietää, että silmien avautuminen tälle voi olla shokki.
– Tällaisessa tilanteessa kannattaa kirkastaa omat arvot ja miettiä, miten ne heijastuvat omaan työhön. On hyvä erottaa toisistaan asiat, joihin voi vaikuttaa, ja asiat, jotka eivät ole omissa käsissä.
Urashokin opit
Tienhaara voi osua mihin kohtaan uraa tahansa. Moni kokee useita urashokkeja työuransa varrella.
Urashokit ravistelevat suunnitelmia ja identiteettiä. Osa ihmisistä lamaantuu, osa sisuuntuu.
Tienhaarakohdassa ihminen voi tehdä konkreettisia muutoksia, esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa tai alaa, kouluttautua, tehdä muutoksia työn sisältöön sekä hakeutua vaativampiin tai vähemmän vaativiin tehtäviin.
Urashokki voi johtaa toimenpiteisiin, jotka edistävät uralla eteenpäin pääsemistä. Urashokin kokenut voi esimerkiksi ruveta hankkimaan taitoja, joilla pärjää haastavissa tilanteissa.
– Alun perin kielteisenä koettu tapahtuma voi muuttua pitkässä juoksussa myönteiseksi. Tai henkilö voi huomata jälkeenpäin, että tapahtumasta seurasi hyviä asioita. Esimerkiksi työuupumus voi laittaa pohtimaan omia arvoja, sanoo Markkula.
Kokemus voi johtaa itsetutkiskeluun ja uran suunnanmuutokseen, mutta aina näin ei käy. Ihminen voi tulla siihen tulokseen, että ”näin on hyvä, olen oikeassa paikassa”.
Koeaikapurku johtaa urashokkiin
Työsuhteen purku koeajalla on tyypillinen urashokki, jonka yhteydessä otetaan yhteyttä Loimun urapalveluun. Koeaikapurut ovat tosi ikäviä tilanteita, joihin voi jäädä jumiin, jos kokemusta ei käsittele.
Potkut tulevat usein yllätyksenä. Irtisanotuksi tulemiseen liittyy paljon epävarmuutta ja oman kelpaamisen pohtimista. Moni miettii myös sitä, miten koeaikapurun voi selittää työnhakutilanteessa.
– Lyhyttä työsuhdetta ei ole pakko laittaa CV:n. Jos sen kuitenkin sinne haluaa, rekrytointitilanteessa ei tarvitse selittää, miksi työpätkä jäi lyhyeksi. Lyhyet määräaikaiset pestit ovat nykyisin yleisiä, sanoo Bedda.

Jos etukäteen jännittää, miten työhaastattelussa lyhyen työsuhteen selittää, kannattaa miettiä valmiiksi, mitä sanoo ja miten johdattelee keskustelua tulevaan. Valmistautuminen rauhoittaa mieltä. Voi sanoa esimerkiksi, että ”se ei osoittautunut sopivaksi paikaksi, sen sijaan tämä teillä avoinna oleva paikka kuulostaa tosi mielenkiintoiselta”.
Työnantajat ovat tietoisia siitä, että työelämä on turbulenttia. Vaikka oma tilanne tuntuu ainutlaatuiselta, koeaikapurkuja tapahtuu paljon. Niistä on tullut ”uusi normaali”. Niistä pääsee eteenpäin, vaikka ne tuntuvatkin kurjalta ja romauttavat ammatillista itsetuntoa.
Kokemuksesta puhuminen auttaa
Urashokista selviämiseen vaikuttavat sekä yksilölliset että organisaatioon liittyvät tekijät. Markkulan mukaan sosiaalisella tuella on iso merkitys sille, miten hyvin urashokin kanssa pärjää. Työantaja voi järjestää tukea ja valmennusta muutostilanteissa. Yksilötasolla tuki voi olla esimerkiksi asioiden jakamista läheisten tai työkavereiden kanssa.
Bedda kannustaa pyytämään apua myös lähipiiriltä, jotta kokemuksen ja pahan mielen saa purettua. Jos se jää käsittelemättä, se voi vaikuttaa tiedostamatta tuleviin tilanteisiin. Kannattaa muistella tilanteita, joissa on onnistunut ja kerrata saamaansa hyvää palautetta vastapainona ikävälle kokemukselle.
Ystäviä tai entisiä työkavereita voi pyytää kertomaan viestillä kolme vahvuutta, joita he ovat huomanneet sinussa. Jos pyynnön lähettää viidelle ystävälle, koossa on kohta 15 ammatillista identiteettiä vahvistavaa ominaisuutta, taitoa tai kykyä.
Hanki muutoskyvykkyyttä
– Kun urashokki on kohdannut työyhteisössä useita henkilöitä esimerkiksi ison muutoksen yhteydessä, on hyvä miettiä yhdessä, mitä siitä opittiin ja miten näitä oppeja voi hyödyntää seuraavalla kerralla, sanoo Sanna Markkula.
Jokainen voi tehdä tällaista pohdintaa myös itsekseen. Pysähtyä ja pohtia, mikä tilanteessa auttoi, mitä kannattaa ottaa reppuun mukaan jatkoa varten ja tehdä varasuunnitelmia tulevaisuutta ajatellen.
Petra Bedda soisi, että työelämässä tapahtuvista muutoksista puhuttaisiin jo yliopistossa. Etenkin nuorten voi olla vaikea kohdata urashokkeja, jos heille ei ole ehtinyt kertyä muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä.
Ennakoimattomia muutoksia tulee työuralla eteen väistämättä. Siksi on hyvä vahvistaa omia kyvykkyystaitoja ja ajatusta siitä, että näitä sattuu.

Urashokin pääluokat
- Henkilökohtaiseen elämään liittyvät asiat, kuten oma tai läheisen sairastuminen, lapsen saaminen tai työhön vaikuttava muutto.
- Työkykyyn ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, esimerkiksi työuupumukseen johtavat tekijät tai asiakkaiden väkivaltainen käytös.
- Työhön liittyvät asiat, kuten muutokset työnkuvassa, uusi työpaikka tai uusi työtehtävä, työn sirpaloituminen tai intensifioituminen eli kiihtyminen.
- Työpaikan ihmissuhteisiin liittyvät asiat, kuten kiusaamistilanteet, syytökset, valitukset, huono työilmapiiri ja ongelmat työkavereiden tai esihenkilön kanssa.
- Organisaatioon liittyvät asiat, kuten uudelleen järjestely, yksikön lakkauttaminen, fuusio tai muutosneuvottelut.
- Yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset asiat, kuten koronapandemia, lakimuutokset, laajat kriisit, sota Ukrainassa ja Venäjän pakotteet.
Lähde: Jyväskylän yliopiston sote-alan urashokkitutkimus.