Vauhdikas vuodenalku valtiolla

Vuodesta 2023 lähtien valmistellun valtion aluehallintouudistuksen tavoitteiksi asetettiin aiempaa sujuvammat lupaprosessit ja eri viranomaisten yhteistyön parantaminen, käytäntöjen yhtenäistäminen ja resurssien tasaisempi jakautuminen.

Uudistuksessa keskitettiin monia eri hallinnonalojen tehtäviä uuteen Lupa- ja valvontavirastoon ja siirrettiin paikallisia tehtäviä uusiin elinvoimakeskuksiin. Uusiin virastoihin siirtyi noin 500 loimulaista.

– ELY-keskuksissa maatalous- ja elinkeinopuolella työskennelleistä loimulaisista pääosa siirtyi elinvoimakeskuksiin, kertoo Loimun valtiosektorin neuvottelupäällikkö Outi Parikka. – Siellä muutos on iso, sillä keskusten määrä väheni, minkä seurauksena monella työntekopaikka voi vaihtua. Jos toimipisteiden määrää kaikkiaan tullaan tarkastelemaan säästötavoitteiden vuoksi pian uudelleen, niin välimatkat vielä pitenevät.

Aluehallinto kaikkineen on iso loimulainen työllistäjä. Se on ollut muutosten kourissa viimeiset 20 vuotta. Nyt saisi olla jo työrauhan vuoro! toteaa Loimun valtiosektorin neuvottelupäällikkö Outi Parikka.

Muutosta tehtiin valtavalla kiireellä. Uusien elinvoimakeskusten osalta tilannetta helpottaa se, että monissa asioissa käytetään pohjana ELY- ja KEHA-keskuksien aiempia sopimuksia ja malleja, mm. palkkausjärjestelmää. Sen sijaan Lupa- ja valvontavirastolle kaikki rakennetaan alusta alkaen ja se vie aikaa koko tämänkin vuoden. Muutosta vaikeuttaa se, että samalla leikataan rahoitusta, eli investointivaraa järjestelmiin ei ole.

Haasteita ja epävarmuutta

Lupa- ja valvontavirastoon siirretty ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen pääluottamusmies Anni Panula-­Ontto-Suuronen on ollut mukana uudistuksessa JUKOn nimeämänä henkilöstön edustajana. Hän on ollut jäsen elinvoimakeskusten toimeenpanohankkeen hankeryhmässä, toimeenpanoryhmässä ja tiedolla johtamisen ryhmässä sekä Lupa- ja valvontaviraston toimeenpanohankkeen lupa-, ohjaus- ja koordinaatioryhmässä. 

Jukolaiset luottamusmiehet jatkavat ylimenokauden maaliskuun 2026 loppuun siinä virastossa, johon he taustavirkansa mukaisesti siirtyivät. 

– Pikaisella aikataululla on sovittu jo iso nippu henkilöstöä koskevia sopimuksia, mm. luottamusmies- ja yhteistoimintasopimukset, jotka saatiin maaliin hyvässä hengessä elinvoimakeskusten puolella jo tammikuussa. Valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston sopimusvalmistelu on ollut haastavampaa, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vähenee, ja sopimustilanne on vielä helmikuussa kesken, kertoo Panula-Ontto-Suuronen. Hän edusti JUKOa elinvoimakeskusten sopimusneuvotteluissa ja edustaa myös toisena sopimusneuvottelijana ja palkkausjärjestelmän valmistelutyöryhmässa Lupa- ja valvontaviraston neuvotteluissa. Uuden valtakunnallisen viraston palkkausjärjestelmän valmistelu kestää vielä pitkään ja työtekijät ovat vanhalla euromääräisellä palkalla siihen asti.

– Haasteellisin lienee siirtymä 15 itsenäisestä ELY-keskuksesta kymmeneen elinvoimakeskukseen ja yhteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon. Toimipaikkojen määrä saattaa muuttua, ja etätyömahdollisuuden jatkamisesta on epävarmuutta. Myös tuttujen esimiesten ja johdon vaihtuminen voi lisätä henkilöstön epävarmuutta. Tehtävien muuttuminen ja kapeutuminen on noussut esiin huolena henkilöstöstä toistuvasti, Panula-Ontto-Suuronen kertoo. Samaan aikaan säästöjen toteutuminen vaikuttaa työn tekemisen edellytyksiin monella tapaa.

Odotukset korkealla

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa pitkän uran tehnyt Lupa- ja valvontavirastoon siirtynyt Maria Mäkinen on ollut JUKOn varaluottamusmiehenä jo vuodesta 2014. Hänen mukaansa muutoksessa ollaan mukana positiivisella asenteella ja odotukset ovat korkealla. 

– Lähinnä odotamme, että tehtävät saadaan jaettua ja prosessit kohdalleen, että pääsemme kunnolla työntekoon. Toki myös turhautumista on havaittavissa, kun koneet tai järjestelmät eivät toimi, ja osalla on työlistat tyhjiä, kun tehtävien jako on kesken, hän kertoo.

Vielä tammikuun loppupuolella askaroitiin ihan perusasioiden parissa: pääseekö uusiin tai vanhoihin työtiloihin, toimivatko puhelimet ja tietokoneet? Tai kuka ratkaisee lausunnon ja mille yksikölle tai ryhmälle mikin asia kuuluu? 

– Kysymyksiä pyörii moneen otteeseen päivän mittaan. Epätietoisuutta on myös siitä, miten ja kuka kommentoi ja mihin ryhmään, tai mistä löytää oikean asiantuntijan toisesta yksiköstä, kun osa ryhmistä toimii valtakunnallisesti ja osassa taas on aluejako. Lähes kaikki prosessit menevät ainakin joiltain osin uusiksi, ja nyt haetaan uusia toimintamalleja askel kerrallaan, Maria Mäkinen toteaa. 

– Virastomuutoksen valmisteluaika oli aivan liian lyhyt, vaikka tehty valmistelu sinällään oli hyvää. Muutos on LVV:ssä suuri, kun on siirrytty alueellisesta virastosta valtakunnalliseen, kun oma asiantuntemus liittyy johonkin tiettyyn alueeseen. Joka ryhmään ei ole siirtynyt tekijöitä kaikista vanhoista ELY-keskuksista, joten nyt saa uusia tehtäviä myös oman tutun alueen ulkopuolelta. Pohjatiedon löytäminen on haastavaa, kun jokaisessa ELY:ssä on ollut työn tekemisen tukena paljon omia paikkatietoaineistoja ja muitakin aineistoja, eikä näitä tietoja löydy mistään keskitetysti. Vaikka paljon on ollut jo hallinnon yhteisiä aineistoja, mutta silläkin saralla on nyt paljon tekemistä, ja työt pitäisi silti saada hoidettua sujuvasti asiakkaiden suuntaan.

Maria Mäkistä huolestuttaa lisäksi se, että luottamusmiesten määrä vähenee aiemmasta, kun varmasti tiedossa on tehtävänkuviin ja palkkaukseen liittyviä tapauksia, joihin vaaditaan luottamusmiehen tukea ja osaamista.

Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen ja monialainen valtion keskushallinnon viranomainen, joka hoitaa useita aloja koskevia lupa-, valvonta-, rekisteröinti-, toimeenpano- ja ohjaustehtäviä. Sen perustamisen tavoitteena on sujuvoittaa kansalaisten ja elinkeinojen lupapalveluita ja valvontaa.

Muutokset koskevat erityisesti ELY-keskuksen ympäristövastuualueita, joista valtaosa siirtyy Lupa- ja valvontavirastoon. Elinvoimakeskuksiin jäävät ympäristötehtävistä erilaiset edistämistehtävät.

Elinvoimakeskukset huolehtivat monipuolisista tehtävistä, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinoihin ja yrittäjyyteen, työvoiman osaamiseen, kulttuuriin, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen, luonnon monimuotoisuuden ja vesien hyvän tilan edistämiseen, kalatalouteen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon ja Euroopan maatalouden tukirahaston tehtäviin.

Elinvoimakeskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä Ruokavirasto ja Väylävirasto.

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)